Merkittävä osa paikallistason luottamushenkilöistä toimii sekä seurakuntien että kuntien päätöksenteossa, käy ilmi Kotimaan tekemästä selvityksestä.

Vuoden 2022 seurakuntavaaleissa valittiin kirkkovaltuustoihin 5 400 henkilöä. Heistä 760 istui edellisvuonna valitussa kuntavaltuustossa. Lisäksi seurakuntayhtymien seurakuntaneuvostoihin valittiin 105 henkilöä, jotka oli valittu aikaisemmin kuntapäättäjäksi.

Kirkkovaltuustoihin valituksi tulleista 1 425 henkilöä oli kuntavaaliehdokkaana kolme vuotta myöhemmin. Seurakuntaneuvostoihin valittiin 1 734 henkilöä, joista 324 oli ehdokkaana kuntavaaleissa.

Näistä seurakuntien päättäjistä kuntapäättäjiksi valittiin noin 770 henkilöä. Kaikkiaan kuntapäättäjiä valittiin runsas 8 500, joten näiden molemmissa vaikuttavien osuus on noin yhdeksän prosenttia.

Tiedot perustuvat Kotimaan keräämiin tulostietoihin vuoden 2022 seurakuntavaaleista ja oikeusministeriön kuntavaalituloksiin. Tiedossa ei ole, kuinka moni seurakunnan luottamuselimeen vuonna 2022 valittu oli luopunut luottamustoimestaan ennen kuntavaaleja 2025.

Luvut kertovat kuitenkin selvästä suunnasta: kunnissa ja seurakunnissa on paljon henkilöitä, jotka toimivat päättäjinä kummassakin organisaatiossa. Kyselimme heidän kokemuksiaan.

Turkulainen Ulla-Maija Vierimaa on paikallisen päätöksenteon pitkäaikainen konkari. Vierimaa sanoo, että kaupungin puolella päätöksenteko on ”ammattimaisempaa”.

− Asioita käsitellään etukäteen ryhmäkokouksissa, ja kokouksiin mennään näissä sovitun mukaisesti. Seurakunnan puolella päätöksiä sovitellaan kokouksissa ja haetaan yhteistä näkemystä.

Vierimaa sanoo, että toiminta kummallakin puolella tukee toinen toistaan. Päätöksenteossa on hyötyä siitä, että osaa katsoa asioita laaja-alaisesti.

− Varsinkin seurakuntapuolella on ollut hyötyä, kun on kokemusta kuntapuolelta.

Myös siitä on etua, että tuntee päätöksenteon käytäntöjä, sillä kokousrutiinit ovat pitkälti samanlaisia kaupungin ja seurakunnan toiminnassa.

HELSINKILÄINEN VILLE Jalovaara on ollut mukana kirkkopolitiikassa jo vuodesta 2010 lähtien ja istuu myös kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa.

Jalovaara antaa ymmärtää, että seurakuntapuolella päätöksenteossa olisi parannettavaa. Jäsenyys harvoin kokoontuvassa kirkkovaltuustossa ei anna oikein todellista vaikutusmahdollisuutta. Seurakuntayhtymän päätökset tehdään pitkälti yhteisessä kirkkoneuvostossa.

Jalovaaran mukaan seurakunnissa kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin niitä tilanteita, kun mukana on kuntapuolen päättäjiä.

− Kirkon työntekijöiden kannattaisi keskustella ja kysyä ideoita. 16 vuoden ajalta ei tule mieleen kovin montaa keskustelua, joissa olisi haluttu hyödyntää sitä asiantuntemusta, jota kuntapäättäjille kertyy.

Helsingissä kaupunki ja seurakuntayhtymä omistavat molemmat merkittävän määrän kiinteistöjä ja maa-alueita. Jalovaaran aikana omistuksista tai niiden myynnistä on syntynyt muutaman kerran tilanteita, joissa on pitänyt jäävätä itsensä päätöksenteossa.

Kokkolalainen Jukka Paananen sanoo, että päätöksenteossa on ilman muuta hyötyä, jos on mukana sekä kuntapuolella että seurakunnassa. Paananen arvioi, että seurakunnissa voitaisiin ottaa mallia ainakin joistain kuntapuolen toimintatavoista.

− Kaupunki järjestää luottamushenkilöille hyviä seminaareja, joissa saadaan taustatietoja päätöksentekoon tulevista asioista jo etukäteen.

Seurakunta voisi Paanasen mielestä toimia samoin.

− Isoista asioista olisi hyvä löytää jo etukäteen yhteisiä askelmerkkejä. Esimerkiksi seurakuntaliitokset aiheuttavat pahaa jälkeä, jos ne vain juntataan läpi.

LUOTTAMUSTOIMET VAATIVAT aikaa ja paneutumista. Käykö tuplavaikuttaminen raskaaksi? Viitasaarelainen Hannu Glad vastaa puhelimeen toukokuussa järjestetyn rollaattorimarssin keskeltä, ja kertoo, että mieli pysyy kirkkaana, kun on aktiivinen monella tavalla.

− Ei ole käynyt raskaaksi, sillä molemmissa on todella mielenkiintoista olla mukana. Seuraan kummassakin ennen kaikkea taloutta, ja niissä on aika samanlaiset toimintamallit kunnassa ja seurakunnassa.

Glad kertoo olevansa mukana päättäjänä, koska haluaa edistää ihmisten hyvinvointia.

− Henkiset asiat jätän muiden hoitoon.

Päätöksenteossa on hyvä olla kartalla niistä asioista, mitä toisella puolella suunnitellaan.

Arja Pentikäinen Kiuruvedeltä kertoo, että jäätyään eläkkeelle tuntui tärkeältä käyttää aikaa johonkin yleiseen. Kun myös aviopuoliso jäi eläkkeelle seurakunnan virasta, ei ollut enää estettä toimia seurakunnan luottamushenkilönä.

− Seurakuntavaaleissa kysyin itse ehdokaslistalle pääsemistä. Kuntapuolella minua pyydettiin mukaan.

Monet seurakunnan luottamushenkilöt ovat aktiivisia muutenkin seurakunnassa. Myös Pentikäinen tekee vapaaehtoistyötä. Halu olla mukana kehittämässä omaa seurakuntaa vetää mukaan, vaikka välillä kokouksia on paljon.

− Perehtymistä on paljon, ja välillä on samalla viikolla useita kokouksia. Jollain tavalla kanssakäyminen tuo kuitenkin virtaa, eikä tämä ole liian raskaaksi käynyt.

Pentikäinen on kuntapuolella päässyt mukaan rekrytointeihin, minkä hän on kokenut mielenkiintoiseksi. Hän toivoo, että seurakunnan puolella asiat sujuisivat hieman nykyistä sutjakkaammin.

− Asiat etenevät joskus todella hitaasti. Kaupungin puolella sen sijaan asiat etenevät kuin kello. Kunnan puolella koko valtuusto otettiin mukaan strategiatyöhön, mutta seurakunnan puolella strategiaa työstettiin työryhmässä.

MYÖS TOHMAJÄRVELÄINEN Helena Pakarinen korostaa niitä hyötyjä, joita molemmissa organisaatioissa toimimisesta on. Varsinkin pienissä kunnissa seurakunta, kunta ja järjestöt järjestävät palveluja yhteistyössä.

− Päätöksenteossa on hyvä olla kartalla niistä asioista, mitä toisella puolella suunnitellaan. Myös maakunnallinen ulottuvuus on tärkeä. Samoille ihmisille tässä palveluja kuitenkin ollaan järjestämässä.

Jokainen politiikkaan lähtevä haluaa vaikuttaa asioihin. Helena Pakarisen mielestä vaikuttamismahdollisuudet ovat itsestä kiinni.

− Kunhan suunsa aukaisee ja kysyy asioita. Kokouksiin pitää mennä valmistautuneena, eikä ainoastaan siunaamaan ehdotuksia.

Pakarinen on työskennellyt aikaisemmin Keskustan puoluetoimistossa, joten hän osaa katsoa päätöksentekoa monelta kantilta.

− Kuntapuolen itsehallinto on paljon vahvempi kuin seurakunnilla. Kirkkohallitukselta ja tuomiokapitulilta tulee paljon yksityiskohtaista ohjeistusta, josta en ole ihan varma onko se kaikki välttämätöntä.

Keski-Karjalan seurakunta muodostettiin viime vuoden alussa yhdistämällä Kiteen ja Tohmajärven seurakunnat. Uudessa seurakunnassa on pyritty ajattelemaan asioita yhteisesti, vaikka oman alueen erityispiirteitä tuodaankin esille. Yhteinen ymmärrys on löytynyt välttämättömyydestä:

− Muutoksia tarvitaan aina. Vaikka seurakunnat olisivat jatkaneet itsenäisinä, ei muutoksilta olisi voitu välttyä.

Seurakunnan puolella päätöksiä sovitellaan kokouksissa ja haetaan yhteistä näkemystä.

PIELISENSUUN SEURAKUNTANEUVOSTON varapuheenjohtaja Päivi Eteläpää sanoo, että kaupungilla ja seurakunnalla on paljon yhtymäpintoja, joiden tunnistaminen on tärkeää.

− Olen kokenut, että itselleni on ollut hyötyä, kun tuntee kuntaorganisaation tavan toimia. Verkostot tukevat toinen toisiaan.

Eteläpää kertoo, että hänellä päätöksenteon motivaatio liittyy ihmisten arjen parantamiseen. On luontevaa olla mukana päätöksenteossa kummallakin puolella, koska hyvinvointiin liittyvistä asioista päätetään kummassakin organisaatiossa.

Eteläpää on tyypillinen luottamushenkilö siinä mielessä, että kun on yhdessä asiassa aktiivinen, on helposti mukana monessa muussakin. Ajankäytössä on välillä haasteita.

− Tällä kaudella on ollut haasteita siinä, että kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta kokoontuu samana päivänä kuin seurakuntaneuvosto. Olen lähtenyt siitä, että varajäsenet valitaan sen takia, että he osallistuvat kokouksiin silloin, kun varsinainen jäsen ei pysty.

Eteläpää sanoo, että seurakuntapuolella olisi hyvä kehittää malleja, jotka mahdollistaisivat luottamushenkilöiden ja seurakunnan jäsenten luontevan yhteydenpidon.

− Seurakunnissa voisi olla luottamushenkilöiden avointen ovien tilaisuuksia. Luotaisiin kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia niin, että päätöksenteko tulisi näkyvämmäksi.

Lue myös:

Näkökulma: Luottamushenkilönä istumalihakset kuluvat mutta syystä

Sopuvaalit täytyy saada pois seurakuntavaaleista, sanoo projektipäällikkö Annmari Salmela

Ilmoita asiavirheestä