Kysely: Työntekijöiden asenteet ovat suurin este seurakuntalaisten oma-aloitteiselle toiminnalle

Suurimmat esteet seurakuntalaisten oma-aloitteiselle toiminnalle ja vapaaehtoistyölle seurakunnissa aiheutuvat työntekijöiden asenteista ja seurakuntien varovaisesta toimintakulttuurista. Tämä selvisi kirkkohallituksen tekemästä laajasta kyselystä.

Kysely suunnattiin seurakunnille, seurakuntayhtymille ja tuomiokapituleille kesä-syyskuussa 2017. Siinä kysyttiin vastaajien näkemyksiä kirkon tulevaisuuteen liittyvistä uudistuksista. Kysely on osa kirkolliskokouksen keväällä 2017 kirkkohallitukselle tehtäväksi antamaa toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla tähdätään kirkon organisaation ja toimintakulttuurin uudistamiseen.

Yleisesti seurakunnan henkilöstön kykyä kohdata seurakuntalaisia ja organisoida vapaaehtoistyötä pidettiin hyvänä. Kuitenkin 68 prosenttia vastaajista katsoo, että työntekijöiden asenteet ja varovainen toimintakulttuuri estävät seurakuntalaisten oma-aloitteista toimintaa.

Asenteiden uudistamisen lisäksi henkilöstön kykyä kohdata seurakuntalaisia voitaisiin vastaajien mukaan parantaa täydennyskoulutuksella. Lisäksi vastaajien mielestä kohtaamisiin olisi varattava riittävästi aikaa. Muina keinoina kyselyssä tulivat esiin hyvien mallien jakaminen, rohkeus vastuun jakamisessa sekä sosiaalisen median hyödyntäminen ja muu tehokas tiedottaminen.

Tulevaisuuden kirkosta toivotaan yhteisön olohuonetta

Kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjausten mukaan kirkkotilojen tulisi olla monikäyttöisiä yhteisön keskuksia, jotka olisivat mahdollisimman usein avoimina seurakuntalaisille. Samaa mieltä oli 90 prosenttia kirkkohallituksen tekemään kyselyyn vastanneista. Vastaajien mukaan kirkkotilojen monipuolinen käyttö olisi koko kirkon kannalta tavoiteltavaa.

94 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän omassa seurakunnassaan kirkkotiloilla on jo nyt jumalanpalvelustoiminnan lisäksi muutakin käyttöä. Kirkoissa järjestetään esimerkiksi konsertteja, luentoja ja nuorten tapahtumia.

Kuitenkin lähes puolet kyselyyn vastanneista seurakunnista arvioi, että kirkkotilojen monimuotoinen käyttö vaatisi paljon melko hankalasti toteutettavia toimenpiteitä tai olisi kokonaan mahdotonta toteuttaa.

Osa vastaajista kertoi, ettei perinteisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen moninaiskäyttö ole mahdollista. Kyselyn yhteydessä hiippakunnille järjestetyissä työpajoissa todettiin myös, että kirkkotilan monimuotoiselle käytölle haasteita tuottavat muun muassa kirkkojen kiinteät penkit.

Nuorten vaikutusmahdollisuudet ovat heikot

Kirkkohallituksen kyselyssä moni vastaaja kertoi, että nuorten vaikutusmahdollisuudet seurakunnassa ovat heikot. Nuorille ei ole erikseen järjestetty vaikuttamiskanavia, ja vaaleilla valitut nuoret luottamushenkilöt joutuvat usein luopumaan paikastaan tai keskeyttämään työskentelyn opiskeluista johtuvan muuton tai armeijan vuoksi.

Neljä viidestä vastanneesta oli sitä mieltä, että paras tapa vahvistaa nuorten osallisuutta päätöksenteossa olisivat vapaamuotoiset tapaamiset nuorille ja päättäjille. Kannatusta saivat myös hiippakunnalliset nuorisoparlamentit ja seurakuntien nuorisovaltuustot.

Keinoiksi nuorten äänestysaktiivisuuden parantamiseksi tarjottiin äänestysmahdollisuuden järjestämistä kouluilla, kohdennettuja kampanjoita ja verkkoäänestyksen mahdollisuuden tutkimista.

Muita kyselyssä kartoitettuja teemoja olivat muun muassa hiippakuntarajojen tarkistaminen, virka- ja työsuhteisiin sekä työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät muutokset, kirkon virka- ja hallintoterminologian uudistaminen sekä kirkon keskusrahastomaksun alentaminen.

Kyselyyn vastasi seurakunnissa kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto, seurakuntayhtymissä yhteinen kirkkoneuvosto ja hiippakunnissa hiippakuntavaltuusto tai tuomiokapituli. Kyselyn vastausprosentti oli 64. Kysymykset olivat pääsääntöisesti monivalintakysymyksiä. Kooste vastauksista on luettavissa Sakasti-palvelussa.

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan eilen tiistaina palautteiden pohjalta laaditun tulevaisuuslinjausten etenemissuunnitelman. Kirkkohallitus antaa palautekoosteen ja etenemissuunnitelman kirkolliskokoukselle tiedoksi. Palautetta hyödynnetään jatkotyöskentelyn aikana.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Laaja kysely: Kirkossa ollaan tyytymättömiä erityisesti tuomio-alkuisiin termeihin

Edellinen artikkeliVuoden papiksi valittu kirkkoherra Juha Tanska Haminasta saa kiitosta yhteisöllisestä toiminnasta
Seuraava artikkeliTutkijat uskovat: Joulupukin esikuvana tunnetun Pyhän Nikolauksen hauta löytyi Turkista

Ei näytettäviä viestejä