Kirkolliskokouksen torstaiaamun täysistunnon alkupuolella käytiin polveilevaa keskustelua hallintovaliokunnan seurakuntarakenteen muutosta koskevasta mietinnöstä.
Hallintovaliokunnan mukaan 2000-luvulla kiihtynyt kehitys on johtanut siihen, että seurakuntien koko on kasvanut niin suureksi, että yhteisöllisyys ei enää toteudu. Se vaikuttaa ihmisten sitoutuvuuteen.
Lisäksi seurakuntien taloudellinen tilanne on muuttunut kauttaaltaan haastavammaksi. Ongelmia ovat tuottaneet myös raskaaksi koettu hallinto ja pienten seurakuntien haavoittuva henkilöstörakenne.
Kirkkohallitus on asettanut seurakuntarakenteiden kehittämiseen tavoitteet, joiden mukaan rakenteiden kehittämisen tulisi tukea muun muassa yhteisöllisyyttä, tehokasta taloudenhoitoa, jäsenlähtöisyyttä, työvoimaresurssien joustavaa käyttöä ja hyvää johtamista.
HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINNÖN esitteli kirkolliskokoukselle kirkolliskokousedustaja Pauli Niemelä. Seurakuntarakenteiden muutoksen tavoitteena on ollut mietinnön mukaan ”pienet toiminnalliset yksiköt ja suuret taloudellis-hallinnolliset yksiköt”.
Valiokunnan mukaan kirkolliskokouksen tulisi pyytää Kirkkohallitusta päivittämään ja kehittämään sopimusyhteistyömallia, jossa vastuuseurakunta toteuttaa yhden tai useamman tukipalvelun toisten seurakuntien puolesta. Vastuuseurakunnalla viitataan siihen, että yksi alueen seurakunta toimisi ikään kuin ”isäntäseurakuntana”, ja pienet seurakunnat toimisivat vastuuseurakunnan kanssa sopimusyhteistyössä.
Kirkolliskokousedustaja Tapio Tähtinen totesi mietinnön esittelyn jälkeen puheenvuorossaan, että mietintö tulisi palauttaa valiokuntaan jatkotyöstöä varten. Tähtisen mukaan mietinnössä pyritään vastaamaan vain tämän päivän haasteisiin, mutta huomista ei huomioida kyllin.
Useampi Tähtistä seurannut puhuja kertoi yhtyvänsä Tähtisen näkemykseen mietinnön palauttamisesta. Kirkolliskokousedustaja Jari Kemppainen kuvaili mietintöä pettymykseksi. Edustaja Merja Eräpolku luonnehti mietintöä korjaussarjaehdotukseksi, ja kertoi myös kannattavansa mietinnön palauttamista.
Myös puolustavia puheenvuoroja kuultiin. Esimerkiksi Helsingin piispa Teemu Laajasalo piti tärkeänä, että mietintö ei palautuisi valiokuntaan. Laajasalon mukaan mietintö peilaa yleistä ja huomattavaa halua siitä, että jotain tapahtuisi. Laajasalo myös painotti, että kyse ei ole korjaussarjasta.
KESKUSTELU JATKUI sekä torstai-iltapäivän täysistunnossa että perjantai-aamupäivän täysistunnossa. Monissa puheenvuoroissa toistuivat samat huolenaiheet siitä, että mitä suuremmiksi talous- ja hallintoalueet muodostuvat, sen vähäisemmäksi käy yksittäisen seurakuntalaisen päätäntävalta. Pienempien seurakuntien, tai sopimusyhteistyössä olevien pienempien yksiköiden äänen pelättiin yleisesti hukkuvan.
Paljon tiivisti edustaja Karoliina Löytyn puheenvuoro, missä hän totesi aiemmin puolustaneensa seurakuntarakenteenmuutoksia, mutta maalle muutettuaan muutti kantaansa. Löytyn mukaan pienemmillä seurakunnilla on pelko, että suuriin yksiköihin siirtyminen tarkoittaa samaa kuin sote on tarkoittanut pienille kunnille.
Mietintöä kommentoineet piispat tuntuivat puolestaan olevan melko yksimielisiä valiokunnan mietinnön toimivuudesta. Espoon piispa Kaisamari Hintikan mukaan olisi erittäin hyvä, jos saisimme nyt tämän väljästi rakennetun mietinnön kirkkohallitukseen. Myös Kuopion piispa Jari Jolkkonen asettui kannattamaan mietinnön etenemistä.
LOPULTA PERJANTAINA yhdentoista jälkeen järjestetyssä äänestyksessä valiokunnan mietinnöstä järjestettiin äänestys. Mietinnön valiokuntaan palauttamisen puolesta äänesti 29, peräti 73 puolestaan kannatti sitä, että mietinnön käsittelemistä jatketaan.
Edustaja Sari Lehti teki valiokunnan ehdotuksesta poikkeavan esityksen, jonka mukaan tuomiokapitulien ja seurakuntien kanssa tulisi yhdessä selvittää sitä mahdollisuutta, että seurakuntarakennemuutoksesta päättäminen siirtyisi kirkkohallituksen täysistunnoilta tuomiokapituleille.
Lehden ehdotuksesta järjestettiin äänestys. Valiokunnan päätösehdotuksen puolesta äänesti 40 edustajaa, Lehden muutosehdotusta kannatti puolestaan 64. Äänestyksen myötä Lehden muutosehdotus tuli kirkolliskokouksen kannaksi.
Lue myös:
”Pyydämme saamen kansalta anteeksi” – Arkkipiispa Luoma esitti saamelaisille anteeksipyynnön
Piispojen esitys kahden avioliittokäsityksen mallista hylättiin kirkolliskokouksessa
Ilmoita asiavirheestä