Kirkko järjesti varhaisnuorten Kipinä-suurleirin yhteydessä seminaarin, jossa pohdittiin, miten 10–14-vuotiaat saataisiin paremmin mukaan kirkon toimintaan. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen korosti avaussanoissaan varhaisnuorisotyön merkitystä seurakunnissa.
Jolkkosen mukaan varhaisnuoret jäävät tällä hetkellä nuorisotyössä katveeseen. Hän sanoi, että kirkossa panostetaan erityisen paljon resursseja alle kouluikäisiin ja rippikouluikäisiin, mutta väliin jäävä aika on kriittinen piste.
– Tuolloin yhteys seurakuntaan näyttää olevan keskimäärin heikoimmillaan, Jolkkonen totesi.
Myös vanhempien antama kristillinen kotikasvatus on Jolkkosen mukaan ohentunut, ja kasvatus jää aiempaa enemmän seurakunnan vastuulle. Jolkkosen mielestä arvoneutraali kasvatus ei ole lapselle hyväksi.
– Kukaan vanhempi ei voi hypätä arvotyhjiöön, vaan jokainen siirtää aina vakaumuksiaan, arvojaan ja elämäntapojaan lapsilleen.
Jolkkonen vertasi kristillisten arvojen opettamista kielen opettamiseen.
– Jos vanhemmat ajattelevat, että päättäköön lapsi kielensä itse 18-vuotiaana, he kasvattavat lapsesta mykän.
Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkisen mukaan varhaisnuorisotyön suurin vahvuus ja voimavara ovat varhaisnuoret itse.
– 10–14-vuotiaat tytöt ja pojat eivät ole seurakunnan ongelma, vaan suuri mahdollisuus, Häkkinen sanoi seminaarissa.
Partaharjun toimintakeskuksessa Pieksämäellä järjestettävä Kipinä-suurleiri päättyy tänään. Lue lisää leiristä 30.7. ilmestyvästä Kotimaasta.
Partaharjun suurleiri 2011 Kuva: Juha Kinanen