Kotimaa esittelee kuntavaalikevään sarjassaan suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa.
Kuopiolaisen Jukka Pulkkisen seurakunta- ja kuntavaikuttajan urat lähtivät liikkeelle lähes samanaikaisesti. 1970-luvun alkupuolella hän aloitti työnsä oman kotikuntansa asioiden hoitajana ja siirtyi pian myös seurakunnan luottamustehtäviin.
Puoluepoliittisesti Pulkkinen oli aktivoitunut hieman aiemmin liittyessään sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1970. Valinta oli helppo, sillä Pulkkinen koki, että SDP vastasi parhaiten hänen arvopohjaansa ja yhteiskunnallisia mielipiteitään.
– Minulle tärkeitä asioita ovat yhteiskunnallinen tasa-arvo, julkisten palveluiden säilyttäminen yhteiskunnassa ja vähäosaisista huolehtiminen. SDP:n ohjelma oli mielestäni lähimpänä näitä arvoja.
Pitkä ura kunnan töissä
Kuntapolitiikkaa Pulkkinen seurasi aluksi työnsä kautta. Hän aloitti lakimiehenä Kuopion kaupungin palveluksessa vuonna 1974. Työura kesti yhteensä yli 30 vuotta.
Pulkkinen toimi myös kaupunginsihteerinä, teknisen viraston päällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana. Pari vuotta hän hoiti myös kaupunginjohtajan virkaa Kari Häkämiehen ollessa ministerinä.
– Kaupungin palveluksessa monet kuntapoliitikot tulivat tutuiksi ja pitkäaikaisiksi ystävikseni. Jäätyäni eläkkeelle vuonna 2008 minua pyydettiin kunnallisvaaliehdokkaaksi, Pulkkinen muistelee.
Hän pääsi ensi yrittämällä valtuustoon vuonna 2012. Tuolloin Pulkkisesta tuli myös kaupunginhallituksen jäsen.
Seurakuntavaikuttamisen Pulkkinen aloitti Kuopion seurakuntien yhteisvaltuuston sihteerinä 1970-luvun alussa.
– Kuopion seurakuntien kirkkohallintokunnan puheenjohtaja Juuso Häikiö tiedusteli, olisinko halukas tulemaan Kuopion yhteisvaltuuston sihteeriksi, kun sinne piti saada juristi.
Sihteerinä toimiessaan Pulkkinen oli myös yhteisseurakuntien kiinteistö- ja metsälautakunnan jäsen. Tästä eteenpäin Pulkkinen on istunut monenlaisissa kirkollisissa luottamustoimissa.
– Viimeksi pidetyissä seurakuntavaaleissa tulin valituksi Kuopion seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston sekä Kuopion Alavan seurakuntaneuvoston jäseneksi SDP:n Kirkko kaikille -listalta.
”Talousasiat ovat korostuneet viime vuosina päätöksenteossa”
Seurakunnan ja kunnan luottamustoimet eivät Pulkkisen mielestä loppujen lopuksi eroa paljoakaan toisistaan.
– Päätöksentekojärjestelmä ja käsiteltävät asiat ovat molemmissa organisaatioissa aika tavalla samanlaisia. Molemmissa vaikutetaan pohjimmiltaan vähäosaisista huolehtimiseen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseen.
Pulkkinen ei muista kokeneensa merkittäviä ristiriitoja seurakuntavaikuttajan roolissa. Viime vuosina merkille pantavin muutos on hänestä ollut taloudellisten kysymysten korostuminen seurakuntien päätöksenteossa. Sama kehitys on näkynyt myös kunnissa.
– Verotulojen käyttö täytyy ottaa toimintaa suunnitellessa entistä tarkemmin huomioon, koska jaettavaa on vain tietty määrä.
Kuntaa ja seurakuntaa erottaa oleellisimmin se, että kirkon jäsenyydestä voi erota, kunnasta ei. Pulkkinen nimeää jäsenten säilyttämisen kirkon tärkeimmäksi tulevaisuuden kysymykseksi.
– Koko ajan syntyy erilaisia pienryhmiä, yhdistyksiä ja muita yhdessäolo-organisaatioita. Toisaalta valtio tunnustaa kansankirkon olemassaolon. Siitä suunnasta hajoaminen ei voi alkaa.
Jäsenien säilyttämisen ja kirkon yhtenäisyyden takia olisi Pulkkisen mielestä tärkeää, että valtion ja kirkon suhde pysyisi riittävän läheisenä.
– Kannatan sitä, että eduskunta jatkossakin hyväksyy kirkkolain. Laki antaa kansankirkolle sen aseman.
Kuka?
• Jukka Pulkkinen
• Ikä: 72 vuotta
• Kotipaikka: Kuopio
• Ammatti: Varatuomari, kunnallisneuvos (eläkkeellä)
• Perhe: Vaimo, tytär ja poika perheineen maailmalla
• Harrastukset: Liikunta, lukeminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen
SDP – Kirkkoa lähemmäs kasvanut puolue
SDP:n ja kirkon suhteet ovat lähentyneet vuosisadan kuluessa merkittävästi. Alussa ne eivät olleet mutkattomat. Puolueen perustamisaikoihin ajoittuvassa niin kutsutussa Forssan ohjelmassa ajettiin uskonnon vapautta sekä kirkon ja valtion eroa, mikä vuoden 1918 tapahtumien ohella loi jännitteitä puolueen ja kirkon suhteisiin.
Toinen maailmansota ja sen jälkeinen suomalaisen yhteiskunnan teollistumiskehitys lähensivät sosialidemokraatteja ja kirkkoa. Vuonna 1946 perustettiin Kristillisten sosialidemokraattien liitto, mikä oli yksi muutoksen näkyviä merkkejä.
Viime vuosikymmeninä sosialidemokraattien ja kirkon yhteistyö on lisääntynyt. Sosialidemokraatit ovat kasvaneet merkittäväksi ryhmäksi seurakuntien päätöksenteossa.
– SDP:ssä arvostetaan tällä hetkellä laajasti kirkon työtä ja puheenvuoroja heikommassa asemassa olevien puolesta. Demarinaiset palkitsivat syksyllä arkkipiispa Kari Mäkisen yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhujana, SDP:n seurakuntatyöryhmän puheenjohtaja Tarja Kantola toteaa.
Kantola arvioi, että puolueen ja kirkon suhde on muuttunut avoimemmaksi ja kirkon asioista puhutaan puolueessa entistä enemmän. Myös kirkkoon kuulumattomat jäsenet suhtautuvat Kantolan mielestä kirkkoon yleisesti ottaen positiivisesti.
– Tähän on vaikuttanut esimerkiksi presidentti Tarja Halosen liittyminen takaisin kirkon jäseneksi.
Eniten kirkkoon liittyvät asiat ovat SDP:ssä esillä seurakuntavaalien yhteydessä. Vaaleja varten on tehty ohjelma, jossa korostuu armo, tasa-arvon vahvistaminen kirkossa sekä vaatimus siitä, että kirkon kynnyksen tulee olla kaikille matala.
Sosialidemokraatit korostavat kirkon merkitystä ihmisten arjessa sekä yhteisöllisyyden ja turvaverkkojen rakentamista esimerkiksi diakonian, lapsi- ja nuorisotyön kautta.
– Kuluneena syksynä näkyvin kirkkoon liittyvä asia oli huoli hallituksen päätöksestä jättää kirkolle maksettava yhteiskunnallisten tehtävien indeksikorotus toteuttamatta, Kantola sanoo.
Sosialidemokraattinen Puolue, SDP
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) perustettiin vuonna 1899 ajamaan kasvavan työväestön asiaa ja yhteiskunnallista tasa-arvoa sosialidemokraattisen aatteen hengessä. Nykyään se on 50 000 jäsenen puolue, jonka kannattajakunnassa on työväestön lisäksi myös koulutettua väkeä ja virkamiehiä. Kannattajajoukko keskittyy suuriin ikäluokkiin. Tällä hetkellä SDP on oppositiopuolue. Kuntavaaleihin se lähtee viime kuukausina tehtyjen mielipidetiedusteluiden (YLE, Alma Media) mukaan ennakkosuosikin asemasta reilun 20 prosentin kannatuksella. SDP nostaa kuntavaaliasioiden kärkeen kuntalaisten tasa-arvoiset, kattavat julkisrahoitteiset peruspalvelut.
Kuva: Tuija Hyttinen
Kotimaa esittelee kuntavaalikevään sarjassaan suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa.
Lue myös:
Kuntavaalit Kokoomus: Maailmanparantaja Lapualta