Kotimaa esittelee kuntavaalikevään sarjassaan suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa.
Lapuan Leipä Oy:n toimitusjohtaja Marjanne Kuntsi aloitti poliittisen uransa Lapuan Kokoomuksessa 2000-luvun alussa kahden tutun yrittäjänaisen innostamana. Sittemmin hän on istunut Lapuan kaupunginhallituksessa yhden kauden ja toiminut neljä vuotta kaupungin ympäristölautakunnassa. Nyt Kuntsilla on meneillään kolmas kausi kaupungin tarkastuslautakunnassa.
Kirkolliseen vaikuttamiseen Kuntsi lähti pari vuotta myöhemmin. Hän istuu nyt kolmatta kautta kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa.
– Minua pyydettiin seurakuntavaaliehdokkaaksi alkujaan osaamiseni takia. Olen koulutukseltani ekonomi. Itse halusin lähteä seurakuntaan vaikuttamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Kuntsi ei ole katunut vaikuttajaksi ryhtymistä, vaikka häntä työllistää täyspäiväisesti myös perinteikkään, kaikkien lapualaisten hyvin tunteman perheyrityksen johtaminen.
– Toisen polven yrittäjänä olen halunnut kantaa yhteiskunnallisen vastuuni. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Myös kirkko on tullut minulle läheiseksi jo nuoruusvuosina esimerkiksi partiotoiminnan kautta.
Kokoomus oli Marjanne Kuntsille lähes itsestään selvä puoluevalinta, sillä hänen isänsä oli toiminut puolueessa aktiivisesti.
– Puoluevalinta oli luonteva ja Kokoomus tuttu puolue.
”Seurakunta ei ole vain tosiuskovaisia varten”
Kirkollisessa vaikuttamisessa Kuntsi säikähti aluksi sitä, miten eri tavoin kirkon sisäiset herätysliikkeet näkivät kirkon tehtävän ja tavoitteet. Herätysliikkeillä oli myös suuri halu vaikuttaa kirkon toimintaan.
– Minussa syttyi halu vaikuttaa siihen, että seurakunta pysyy luterilaisena ja tarjoaa palveluitaan kaikille riippumatta siitä, kuuluvatko ihmiset kirkkoon vai eivät.
Kuntsin toive on, että seurakunta ei ole olemassa vain tosiuskovaisille tai jollakin määrätyllä tavalla uskoville.
– Seurakunnan pitäisi olla erityisesti niitä varten, jotka eivät usko ollenkaan, Kuntsi pohdiskelee.
Kunnallisessa ja kirkollisessa vaikuttamisessa Kuntsi on kokenut vieraana uskonnon ja politiikan yhdistämisen.
– Usko antaa elämään henkiset ja moraaliset ohjeet, mutta en näe oikeaksi hakea poliittisia ohjenuoria vain Raamatun kirjoituksista.
Kuntsi ei ole kokenut merkittäviä ristiriitoja kirkollisen ja kunnallisen vaikuttajan roolien välillä.
– Pikemminkin ne tukevat toisiaan. Hengenperintönä sain äidin suvusta herännäisyyden ja isäni suvusta evakkokarjalaisuuden. Ne molemmat ovat opettaneet suvaitsevaisuutta ja yhdessä tekemisen arvostamista.
”Kuntien ja seurakuntien on hyvä lisätä yhteistyötä”
Kirkon ja valtion suhteet Kuntsi näkee tällä hetkellä melko sekavina. Kirkko on hänestä ottanut myönteisen rohkeasti kantaa myös valtiollisiin asioihin.
– Hiippakuntavaltuustossa olen huomannut, että kirkon tulee seurata maallisia asioita. Sen tulisi ohjata omaa toimintaansa niin, että se tukee ja auttaa yhteiskunnan muutoksissa heikoimmin selviäviä ja apua tarvitsevia kansalaisia.
Kirkkolain käsittely eduskunnassa pitää Kuntsin mielestä yllä kirkon ja valtion keskusteluyhteyksiä ja molemminpuolista arvostusta, eikä siitä ole syytä luopua. Kuntien ja seurakuntien Kuntsi taas toivoisi lisäävän yhteistyötään.
– Lasten ja nuorten toiminnasta sekä diakoniasta yhdessä tekemisen mahdollisuuksia löytyisi mielestäni helposti.
Lapualla kaupunki ja seurakunta tekevät melko paljon yhteistyötä. Ne järjestävät yhdessä esimerkiksi nuorten kahvilatoimintaa. Nuorten kesäleiri on ollut kunnan ja seurakunnan hanke jo 40 vuoden ajan. Yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi kehitysvammatyössä.
– Mielestäni diakonia ja kaupungin sosiaalitoimi olisivat erittäin hyvä työpari. Tämän yhteistyön toivoisin laajenevan.
Kuka?
• Marjanne Kuntsi
• Ammatti: Leipomoyrittäjä, ekonomi
• Ikä: 58
• Kotipaikka: Lapua
• Harrastukset: Koira, golf, liikunta ja lukeminen
Kirkon arvot ovat Kokoomukselle tärkeitä
Kokoomus on perinteisesti mielletty kirkkoon mutkattomasti suhtautuvaksi ja sitä lähellä olevaksi puolueeksi. Viime vuosina erityisesti puolueen nuoremman väen joukosta on kantautunut kirkkokritiikkiä sekä ehdotuksia kirkon ja valtion yhteyden väljentämisestä.
Kokoomuksen virallinen suhde kirkkoon on kuitenkin edelleen tiivis ja myönteinen. Puolueen kirkollisvaltuuskunnan sihteeri Jussi Salonranta toteaa, että kirkolla on Kokoomukselle suuri merkitys arvoyhteisönä, joka edustaa hetkellisyyden sijaan jatkuvuutta, irrallisuuden sijaan juurevuutta ja pinnallisuuden sijaan syvällistä käsitystä elämän tarkoituksesta.
– Kirkon roolia yksilön ja koko yhteiskunnan hyvän ja täysipainoisen elämän turvaajina tulee vahvistaa.
Kokoomukselle on tärkeää myös arkipäivän luterilaisuus, joka tarkoittaa kirkon yhteyteen kasvamista esimerkiksi kirkollisten toimitusten ja kirkon lapsi- ja nuorisotyön kautta.
– Kirkko on meille tavallisille ihmisille läsnä elämän käännekohdissa esimerkiksi kasteessa, iltarukouksessa, perhekerhoissa, rippikoulussa, avioliiton solmimisessa ja hautaan siunaamisessa.
Seurakuntien jäsenissä on Salonrannan mukaan suuri, yhteisöllinen voima ja rikkaus. Samalla Salonranta toteaa, että kirkkoon kohdistuu nykyään myös aiempaa enemmän paineita ja odotuksia. Ne näkyvät esimerkiksi diakoniatyössä sekä lapsi- ja nuorisotyössä.
– Parhaimmillaan seurakunta on ihmisten koko elämää tukeva kristillinen yhteisö, jossa toteutuu välittäminen ja lähimmäisen rakkaus. Seurakunnan tehtävä on kulkea hätääkärsivien rinnalla.
Puolueen käsitys kirkon ja valtion suhteista on Salonrannan mukaan pysynyt ennallaan, eikä sitä ole tarvetta tarkastella uudelleen.
– Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudellinen asema on perusteltu. Sitä ei ole meidän näkökulmastamme syytä ryhtyä kumoamaan.
Kokoomus
Kokoomus on perustettu vuonna 1918 Suomalaisen puolueen perustalle. Sen juuret ovat 1800-luvun suomalaisuusliikkeessä ja aatepohja keskusta-oikeistolainen. Arvoissa korostuvat yksilön vapaus ja vastuu yhteisöstään sekä yritteliäisyys. Perinteisesti Kokoomus on mielletty yrittäjien ja virkamiesten puolueeksi, mutta kannatuspohja on laajentunut muihin väestöryhmiin. Kokoomuksessa on 41 000 jäsentä eri puolilla Suomea. Kokoomus on tällä hetkellä yksi hallituspuolueista. Hallitusvastuun aikana sen kannatus on heikentynyt. Helsingin Sanomien viime marraskuussa teettämän mielipidetiedustelun mukaan 18,6 prosenttia suomalaisista kannatti Kokoomusta, mikä tarkoittaa kolmatta sijaa suurten puolueiden joukossa.
Kuva: Jussi Partanen
Kotimaa esittelee kuntavaalikevään sarjassaan suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa.
Lue myös:
Kuntavaalit SDP: Enemmän yhteistä kuin eroja