Jyväskyläläinen Outi Puukari, 30, työskenteli valmistumisensa jälkeen nuorisotyöntekijänä kahdessa seurakunnassa, joissa molemmissa paljastui ongelmia sisäilman laadun kanssa.
– Oireilin jo ensimmäisessä työpaikassani. Jatkuvat flunssat ja muut epämääräiset oireet vaivasivat. Kun pidin syksyn verran taukoa työstäni, en ollut sairaana, mutta kun aloitin uudessa työpaikassa, sain astman ja olin taas koko ajan kipeänä. Lopulta minulle puhkesi hajuste- ja kemikaaliyliherkkyys, Puukari kertoo Kotimaa Prossa.
– Sinnittelin töissä liian pitkään ja siksi oireeni ehtivät kroonistua. Tilanteeseen vaikutti myös se, että olin ehtinyt asua sisäilmaongelmaisissa asunnoissa. Altistuin homeelle siis monessa eri paikassa.
Puukari joutui lopettamaan rakkaan työnsä, koska ei enää pystynyt työskentelemään seurakunnan tiloissa.
Outi Puukari kertoo, että työkaverit ovat olleet ymmärtäväisiä. Mikään virallinen taho ei kuitenkaan ole pahoitellut tilannetta. Puukari toivoo, että kaikki työnantajat suhtautuisivat mahdolliseen sisäilmaongelmaan vakavasti. Kenenkään oireita ei tulisi vähätellä, vaan niiden syy pitäisi tutkia.
Puukarilla itsellään ei ole enää paluuta normaaliin arkeen. Myös taloudellisesti tilanne on ajanut äärirajoille, sillä mikään taho ei korvaa homeongelmasta aiheutuneita rahallisia menetyksiä.
Jotkut ovat oireistaan hiljaa, koska työpaikan menettäminen pelottaa.
– Terveyden menettäneenä voin kuitenkin sanoa, että ei työ ole sen arvoista. Ilman työtä on toki raskasta olla, mutta vaihtoehtoja voi löytyä. Kenenkään ei tulisi työskennellä jatkuvasti sairaana.
– Jos oireet toistuvat töissä, mutta katoavat lomalla, kannattaa olla yhteyksissä työterveyslääkäriin. Mikäli tutkimukset eivät edisty, voi olla yhteyksissä suoraan aluehallintoviraston työsuojeluvastaavaan, kannustaa Puukari.
Lue lisää Puukarin kokemuksista, tilanteen aiheuttamasta haasteesta parisuhteelle ja vertaistuen voimasta
Kotimaa Prosta
.
Kuva: Harri Wickstrand