Arkkipiispa Kari Mäkinen piti kirkolliskokoukselle päätöspuheen. Hänen mukaansa rehellisyys ja läpinäkyvyys on kirkossa ainoa tie, jolle yhteys rakentuu.
Arkkipiispa luotasi kirkolliskokouksen tunnelatauksia – ”helpotusta iloa, pettymystä” kirkolliskokouksen päätöspuheessaan, jonka hän piti juuri käydyn parisuhdelain seurauksia käsitelleen keskustelun jälkeen.
– Kuuntelin eilen kaikki puheet. Kuljin mukana aikamoisessa tunteessa, Mäkinen kuvasi kokemaansa.
Hänen mielestään kirkolliskokous keskusteli parisuhdelain seurauksista ”aikuisella tavalla”, asiallisesti, vaikka tunteet, arvot ja asenteet olivat erilaisia. Joskin Mäkinen muistutti myös, että suuri osa puheista oli oman kannan esilletuomista, ei keskustelua tai reaktioita muiden puheisiin.
Mäkinen muistutti kirkolliskokouksen käsitelleen ihmisten yhtä herkimmistä osa-alueista, seksuaalisuutta. Samalla puhuttiin uskon perusteista ja raamattunäkemyksestä. Arkkipiispa koki, että kirkolliskokousedustajat saattoivat tuoda itsensä puheenvuoroissaan esiin sellaisina kuin he ovat.
– Keskustelusta ilmeni, millainen meidän kirkkomme on. Erilaisuus on totta. Totuuden, sen mikä tulee sanotuksi ääneen, kanssa on aina paljon helpompaa kuin sen kanssa, mikä on vaiettua. Totuus tekee vapaaksi.
Mäkinen kyseli, johtaako kirkolliskokouksessa koettu jatkossa aitoon keskusteluun vai syvenevään epäluuloon.
– Sitä en tiedä. Rehellisyys ja läpinäkyvyys on kirkossa ainoa tie, jolle yhteys voi rakentua.
Mäkisen mukaan kirkolliskokousviikko oli niin intensiivinen, että kaikki läpikäyty asettuu paikoilleen ehkä vasta viikkojen kuluttua.
– Avauspuheessani sanoin, että en tiedä, mihin olemme menossa, mutta sen tiedän, että tämä on Kristuksen kirkko, jota Pyhä Henki johdattaa.
Puheensa jälkeen arkkipiispa kiitti viimeisessä kirkolliskokouksessaan istunutta, vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävää kirkon ulkoasiain osaston johtajaa, kirkkoneuvos Risto Cantellia palveluksesta kirkon ja ekumenian hyväksi.