Sipoon vanha kivikirkko kohoaa uusmaalaisessa maisemassa jykevänä. Tiilipäädyn koristekuviot toistavat useista muista Itä-Uudenmaan keskiaikaisista kivikirkoista tuttua teemaa.

Kirkkoa on pidetty yhtenä niin kutsutun ”Pernajan mestarin” töistä. Jo 1900-luvun alkupuolella huomattiin, että monilla Itä-Uudenmaan kivikirkoilla on yhteisiä piirteitä. Pääteltiin, että kirkot on rakentanut sama henkilö. Arvauksiakin tuntemattoman mestarin henkilöllisyydestä tehtiin. Historioitsija ja toimittaja Torsten Hartman esitti vuonna 1906 perimätietoon vedoten, että kirkot olisi rakentanut rostockilainen Carsten Nybur. Myöhemmin väite on kyseenalaistettu.

Pernajan mestariksi tämän oletetun rakennusmestarin nimesi arkeologi Markus Hiekkanen paljon myöhemmin viime vuosisadan lopulla. Syynä oli se, että Pernajan kirkkoa on pidetty tuntemattoman mestarin ensimmäisenä työnä. Sipoon vanha kirkko olisi ollut toinen.

Muita hänen tekemäkseen arveltuja kirkkoja ovat Porvoon tuomiokirkko, Pyhtään kirkko, Vantaan Pyhän Laurin ja Vehkalahden kirkot. Myös Taivassalon ja Maarian kirkkojen holveja on pidetty Pernajan mestarin töinä.

Tiilillä muurattu koristeellinen päätykolmio on yksi Pernajan mestariin yhdistettyjen kirkkojen tunnuspiirteistä. Vielä tunnusomaisempi on niin kutsuttu suomalainen tähti.

Sillä tarkoitetaan 28-jakoista tähtikuviota kirkon holvissa. Suomalaiseksi tähdeksi sitä keksivät alkaa kutsua ruotsalaiset tutkijat. Vastaavia tähtiholveja ei nimittäin juuri ole keskiaikaisen Turun hiippakunnan alueen ulkopuolella.

KESKIAIKAISIA KIRKKOJA tutkitaan yhä, ja kuva niiden rakennusvaiheista on tarkentunut aivan viime vuosina. Samalla osa Pernajan mestaria koskevista käsityksistä on joutunut uuteen valoon.

Arkkitehtuurin historian professori Panu Savolaisen johtamassa tutkimuksessa on selvinnyt, että Pernajan kirkon alkuperäisen katon rakentamisen ja sen holvaamisen välissä oli noin vuosikymmenen katkos. Se asettaa tutkijoiden mukaan kyseenalaiseksi väitteen, että koko kirkon toteutuksesta olisi vastannut yksi ja sama mestari.

TOINEN ARVOKAS lähde Pernajan mestarin jäljille ovat Olevisten kirkon keskiaikaiset tilikirjat. Nykytiedon mukaan kaikkein vanhin 28-jakoinen tähtiholvi löytyy nimittäin Tallinnasta. Kirkon rakentamisaikaisten tilikirjojen perusteella se valmistui mahdollisesti jo vuosien 1447 ja 1448 taitteessa ennen Pernajan, Sipoon tai muiden Itä-Uudenmaan keskiaikaisten kivikirkkojen holveja.

Tutkijat ovat päätelleet, että ehkäpä tämän poikkeuksellisen tähtiholvin tekijä tai tekijät siirtyivät Tallinnasta Suomenlahden yli Itä-Uudellemaalle.

Olevisten kirkon tilikirjoissa mainitaan useita rakentajia. Voi olla, että heidän joukostaan löytyy myös suomalaisten tähtien ja tiilipäätyjen tekijä tai tekijät. Toistaiseksi varmuutta Pernajan mestarin henkilöllisyydestä ei kuitenkaan ole.

Sarjassa tutustutaan suomalaisiin kirkkoarkkitehteihin ja kirkonrakentajiin eri aikakausilta.Jutussa on käytetty lähteenä erityisesti Panu Savolaisen et al. tutkimusta Itä-Uudenmaan keskiaikaisten kivikirkkojen kronologia ja rakennusvaiheet (2020).

Lue myös:

Kirja-arvio: Eläväinen historiikki Maarian kirkosta kertoo myös kristinuskon alkuvaiheista Suomessa