Yhteisvastuukeräyksen kulujen osuus keräyksen tuotosta on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kun 2010-luvun lopussa keräyskulujen osuus tuotosta vaihteli noin 20–25 prosentin välillä, 2020-luvulla kulujen osuus on kivunnut yli 30 prosentin. Syitä ovat pandemia, Ukrainan sota sekä uudistukset keräyksen kehittämiseksi. Kotimaa kysyi kulujen osuutta myös Nenäpäivä-keräyksestä ja Kirkon ulkomaanavusta.

Viimeisimmän vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen tuotto oli 2 205 662 euroa. Siitä keräyksen järjestämiseen liittyviin kuluihin meni 683 755,22 euroa eli 31 prosenttia.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hyväntekeväisyyskeräyksen tuotto oli jo ennen koronaa laskusuunnassa, mikä on lisännyt kulujen suhteellista osuutta.

Kirkkopalvelujen varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast kertoo, että aivan viime vuosina Yhteisvastuukeräyksellä on ollut lisäksi erityisen huonoa tuuria. Keräyksen aktiivisimpaan aikaan kevättalvella on syntynyt useana peräkkäisenä vuonna jokin kriisi.

Vuonna 2020 alkoi koronapandemia. Seurakunnat joutuivat perumaan suunniteltuja tapahtumia, kuten myyjäisiä, lipaskeräyksiä ja listakeräyksiä ovelta ovelle. Ke-\n>räyksen tuotto jäi alle kahteen miljoonaan euroon.

Vuoden 2021 keräys kärsi yhä pandemiasta.

– Myös paljon iäkkäitä vapaaehtoisia jäi pois, eivätkä he ole enää palanneet, Kilgast kertoo.

Samana vuonna Yhteisvastuukeräys siirtyi kalenterivuotiseen keräyssykliin. Sen takia keräyskuluja aiheutui poikkeuksellisesti 16 kuukaudelta, mikä nosti kulujen osuuden peräti 38 prosenttiin. Tuloksessa yllettiin jo kuitenkin hippusen yli 2 miljoonaan euroon.

Vuonna 2022 tulokseen heijastuivat koronan lisäksi Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta, juuri keräyksen käynnistyessä.

– Tämä oli kaikille niille järjestöille, jotka eivät kerää Ukrainaan, melkoinen pudotus., Kilgast sanoo.

Siksi yli 2,2 miljoonan tuotto oli Kilgastin mukaan todellinen torjuntavoitto.

Samaan aikaan Yhteisvastuussa aloitettiin keräyksen uudistaminen. Nettisivut ja lahjoitusalusta uudistettiin, toteutettiin brändi- ja ilmeuudistus ja sujuvoitettiin tilitysjärjestelmää. Tästä kaikesta <\n>aiheutui paljon kustannuksia yhdelle vuodelle.

Kulujen osuus oli 31 prosenttia.

– Tavoitteena toki on, että kulujen osuus olisi mahdollisimman pieni, noin 25 prosenttia. Selvää kuitenkin on, että ei ole varainhankintaa ilman minkäänlaisia kuluja, Kilgast sanoo.

KERÄYKSEN KULUIHIN Yhteisvastuukeräyksen osalta lasketaan Eija Kilgastin mukaan muun muassa palkkakulut, markkinointikulut, Ylen kanavilla esitettävien mainosvideoiden tuottaminen ja seurakuntien tapahtumista ja lipaskeräyksistä kertyvän käteisen rahan käsittelykulut.

Kuluja on pyritty pienentämään muun muassa siirtymällä digilahjoittamiseen ja uuteen tilitysjärjestelmään, joka säästää työaikaa. Epäselvyyttä Yhteisvastuukeräyksen tuoton osalta on liittynyt siihen, miten tuotto jaetaan. Keräyksen järjestäjien mukaan keräyksen tuotosta 60 prosenttia menee Kirkon Ulkomaanavulle, 20 prosenttia kotimaisiin keräyskohteisiin ja toiset 20 prosenttia seurakunnille.

Suomen Kuvalehti kiinnitti helmikuussa 2022 huomiota siihen, että seurakuntien osuus tuotosta on ollut suurempi kuin muiden kotimaisten kohteiden. Syynä oli se, että tähän asti seurakunnat ovat ottaneet oman osuutensa suoraan keräämästään tuotosta ennen keräyskulujen vähentämistä.

Nyt keräystuoton jakoa ollaan uudistamassa niin, että tuotto jaetaan edellä mainittujen prosenttien mukaisesti kaikille vasta kulujen vähentämisen jälkeen.

Oman osuutensa seurakunnat saavat käyttää kunkin vuoden keräysteeman mukaiseen työhön tai seurakunnan diakoniatyöhön. Seurakuntien YV-tulojen käytöstä ei ole tähän asti tarvinnut antaa selvityksiä, mutta jatkossa ne laativat raportin rahojen käytöstä. Sen Yhteisvastuukeräys toimittaa eteenpäin Poliisihallitukselle.

– Pyrimme parhaamme mukaan edelleen selkeyttämään asiaa siten, että lahjoittajat tietävät, miten keräystuotto jaetaan ja mikä osuus siitä menee keräyskuluihin.

MYÖS KIRKON Ulkomaanavulle koronavuosi oli poikkeuksellisen hankala vuosi, KUA:n varainhankintayksikön päällikkö Johanna Karjalainen kertoo.

Sen sijaan viime vuosi eli Ukrainan sodan alkamisvuosi oli KUA:n keräyksille ennätyksellisen hyvä. KUA:n tuotto vuonna 2022 oli noin 67,7 miljoonaa euroa. Tähän on laskettu keräystuoton lisäksi KUA:n saama tuki muun muassa valtiolta ja seurakunnilta. Tukitoimintoihin KUA käytti yhdeksän prosenttia menoistaan.

Karjalainen arvelee hyvän tuloksen johtuvan siitä, että isot katastrofit saavat ihmiset lahjoittamaan enemmän. KUA:lla myös erilaisia väyliä lahjoittamiseen on runsaasti.

Johanna Karjalainen korostaa, että eri keräyskampanjoiden tuottojen ja kulujen vertailu keskenään on hankalaa, sillä eri järjestöt sisällyttävät lukuihin hieman eri asioita. Eroja voi olla siinä, tarkoitetaanko tuotoilla yksityislahjoituksia vai myös kolehteja ja muita seurakuntalahjoituksia tai sisällytetäänkö menoihin kaikki henkilöstökulut. KUA:n ilmoittamiin lukuihin sisältyvät järjestön kaikki tuotot ja kaikki kulut.

NENÄPÄIVÄ-SÄÄTIÖSTÄ kerrotaan, että koronavuoden 2020 tulos oli lähivuosien korkein. Laskua Ukrainan sodan alkamisvuoteen 2022 mennessä kertyi yli miljoona euroa. Vuonna 2022 Nenäpäivä-keräyksen tuotto oli noin 2,4 miljoonaa euroa.

Nenäpäivän menot eli hallinto- ja markkinointikulut ovat nousseet muutamia prosenttiyksikköjä viime vuodesta. Sitä Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtaja Riina Paasio selittää some-markkinoinnin kustannusten nousulla.

– Ei-sponsoroiduille postauksille ei käytännössä enää saa näkyvyyttä, Paasio sanoo.

Kotimaata julkaiseva Sacrum-Kotimaa Oy on osa Yhteisvastuukeräystä järjestävää Kirkkopalvelut-konsernia.

Piia Klemi