Korona ja ilmastonmuutos ovat valhetta, Trump voitti USA:n viime presidentinvaalit ja pieni salattu eliitti hallitsee maailmaa. Salaliittoteorioiden maailma on kirjava ja sieltä voi löytää yhteyksiä myös uskonnolliseen ajatteluun.
Lastenkirjaklassikossa Liisa ihmemaassa Liisa seuraa valkoista kania koloon ja päätyy lopulta Ihmemaahan.
Nykymaailmassa salaliittoteoriat ovat yksi kaninkolo, jonne voi tipahtaa. Salaliittoteoria on ilmiötä tai tapahtumaa selittävä näkemys, epäilys tai uskomus, joka poikkeaa virallisesta tai yleisesti hyväksyttävästä selityksestä.
Tietokirjailija, toimittaja Pasi Kivioja julkaisi alkuvuonna teoksen Salaliittoteorioiden ihmemaassa (Docendo 2022).
– Olen seurannut salaliittoteorioita pitkään. Sitten kustantaja pyysi kirjoittamaan aiheesta kirjan. Asiaan vaikutti, että USA:n kongressirakennus Capitolia vastaan hyökättiin. Tapahtumaan kytkeytyi monia salaliittoteorioita, Kivioja taustoittaa.
Ilmiö on kuin ameeba
Kivioja haastatteli kirjaansa asiantuntijoiden lisäksi salaliittoteorioihin uskovia ja heidän läheisiään eri maista. Kommentteja tuli myös sellaisilta, jotka ovat aikaisemmin uskoneet niihin.
Sinänsä kyseessä ei ole tuore ilmiö. Iät ja ajat on sepitetty tarinoita esimerkiksi pienestä eliitistä, joka tavoittelee maailman herruutta. Nimeltä mainitaan usein juutalaiset.
Moderni salaliittoajattelu on sen sijaan kehittynyt vasta 1900-luvun loppupuolella. Maailman digitalisoituminen ja sosiaalinen media antoivat ilmiölle uutta vauhtia.
– Salaliittoajattelussa pyörivät samanlaiset elementit, mutta ne tulevat eri aikoina esille hieman muuttuneina. Ilmiö on kuin ameeba, joka muuttaa muotoaan koko ajan.
Tärkeä salaliittoteorioiden vyyhti on QAnon, joka sai alkunsa vuonna 2017 salaperäisen nimimerkki Q:n kirjoituksista. Se toi esille Donald Trumpin jonkinlaisena messiashahmona.
Keskeisiä vihollisia olivat Hillary Clinton ja Hollywoodin eliitti, jonka väitettiin syyllistyneen jopa pedofiliaan.
– Lopulta QAnoniin uskovat digitaaliset sotajoukot yrittivät yhdessä äärioikeistolaisten ryhmien kanssa kumota Trumpille epäedullisen vaalituloksen. Seurasi verinen rynnäkkö Capitoliin.
Selviytymismekanismi joka tuottaa lisäahdistusta
Mikä salaliitoissa sitten kiehtoo?
Tutkijat ovat esittäneet, että salaliittoteorioihin uskotaan vastauksena ahdistukseen ja pelkoon. Kyseessä on siis tietynlainen selviytymismekanismi, joka kuitenkin toimii huonosti, koska seurauksena on usein vain lisäahdistusta.
– Elämäsi suunta on saattanut olla hukassa, ja sitten joku kertoo vastauksen. Se voi olla hyvin vakuuttava, koska salaliittojen kehittäjissä ja levittäjissä on myös viestinnän ammattilaisia.
Salaliittojen kaninkoloon tipahtavilla voi esiintyä kaipuuta oman ryhmän löytämiseen samoin kuin uskonnollista yhteisöä etsivillä.
– Esimerkiksi jonkun ravintogurun piiristä voi saada itselleen oman ”seurakunnan”. Hyvinvointiporukoissa salaliittoteoriat ovat varsin suosittuja myös Suomessa.
Salaliittoteorioiden ympärille kietoutuneista verkostoista löytyy samoja piirteitä kuin joistakin uskonyhteisöistä. Kivioja haastatteli kirjaansa myös Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n toiminnanjohtajaa Joni Valkilaa.
– Hänen mukaansa salaliittoteoreetikoiden kriittisyys valtamediaa kohtaan ja samaan aikaan kritiikitön suhtautuminen salaliittoteorioihin muistuttaa joidenkin uskonyhteisöjen ajattelua. Esimerkiksi tutkijoita siteerataan hyvin valikoivasti. Vain ne lauseenpätkät kelpuutetaan, jotka tukevat omaa ajattelua.
Salaliittoteorioita markkinoimassa on viestinnän osaajia, Pasi Kivioja varoittelee. Se on yksi syy, miksi ne tuntuvat osuvan hyvin ihmisten tarpeeseen.
Punojien tavoitteena on valta ja raha
Salaliittoteorioiden punojat tavoittelevat valtaa ja usein myös rahaa. Näitä saadakseen on järkevää panostaa tiettyihin kohderyhmiin. Äärikristityt ovat erityisesti USA:ssa yksi sellainen joukko.
– QAnonin takana vaikuttanut nimimerkki Q muutti jossakin vaiheessa viestintätyyliään. Viesteihin alkoi tulla suoria sitaatteja Raamatusta. Tällä haluttiin saada lisää kannattajia Trumpille, Kivioja sanoo.
Herääminen on ilmaisu, jota käytetään muun muassa monissa poliittisissa ja uskonnollisissa liikkeissä. Myös salaliittoteorioissa viitataan usein ihmisten heräämiseen tietämättömyydestä.
– QAnonissakin yksi keskeinen ajatus on, että liikkeen kannattajat ovat heränneet unesta ja muut ovat nukkuvia lampaita.
Yhtymäkohtaa erilaisiin uskontoihin löytyy myös mieltymyksestä symboleihin ja avainlauseisiin.
– Kun tunnet ne, hallitset samalla koodin, jonka ymmärtävät vain meikäläiset. Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Salaliittoteorioilla rapautetaan toista yhteiskuntaa
Turvallisuuspoliittista ulottuvuuttakin salaliittoteorioilla on. Pyrkimyksenä on rapauttaa toista yhteiskuntaa lisäämällä epäluottamusta sen hallintoa kohtaan ja lietsomalla kansalaisten välille eripuraa.
Pasi Kiviojan mukaan Venäjä on levittänyt erilaista salaliittoihin viittaavaa materiaalia tiettyjen luottokanaviensa kautta. Hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 aktivoi selvästi tätä toimintaa.
– Kun sota alkoi, ne tahot, jotka olivat levittäneet QAnon- ja muita salaliittojuttuja, kääntyivät oikeastaan kansainvälisesti yhdessä yössä putinisteiksi. Ilmiö säteili Suomeen asti.
Kivioja kuitenkin huomauttaa, että suomalaisille on aika hankala heittää tarinaa, jossa Venäjä suorittaa ”erikoisoperaatiota Kiovassa valtaa pitäviä natseja ja narkomaaneja vastaan”.
– Tällaiset väitteet ovat täysin vikatikki, jos suomalaisten keskuudessa haluaa saada merkittävää kannatusta.
Sivistys suojaa suomalaisia
Puhumme Kiviojan kanssa siitä, millaista kaikupohjaa erilaisilla salaliittoteorioilla Suomessa on. Niiden vaikutus ei ole läheskään samalla tasolla kuin USA:ssa, mutta ei ilmiö meilläkään tuntematon ole. Esimerkiksi koronapandemian aikana rokotekriittiset tahot saivat jonkin verran kannatusta.
Useimpia suomalaisia kuitenkin suojaa kaninkoloon putoamiselta yksi tekijä: korkea yleissivistys.
– Suomessa on luterilaisen kirkonkin ansiosta vahva lukemisperinne. Lehtiä kannetaan kotiin ja kirjastoja käytetään. Meillä myös kunnioitetaan perinteisesti esivaltaa.
Immuniteetillemme salaliittovyyhtejä vastaan saattaa olla myös yksi syy, joka kumpuaa syvältä kansanluonteestamme.
– Salaliittoteorioihin liittyy usein poliittista latausta ja myös kielteistä leimaa. Suomalaiset ovat jopa hysteerisen tarkkoja siitä, mitä muut meistä ajattelevat. Ehkä sekin suojaa lähtemästä mukaan mihinkään äärimmäiseen.
Suuressa maailmassa hävetään vähemmän.
Esimerkiksi Trumpin vaalitilaisuuksissa tuotiin kainostelematta esille erilaisia QAnoniin liittyviä oheistuotteita. Salaliittoteoriaa julistavat lippikset ja t-paidat kävivät kaupaksi siinä kuin presidenttiehdokkaan vaalikrääsä.
– Suomessa tuollaista tavaraa ei ehkä kehdattaisi myydä minkään puolueen tilaisuuksissa, vaikka esimerkiksi perussuomalaisten liepeillä onkin esiintynyt flirttailua salaliittoteorioiden suuntaan.