Kirkolliskokousedustajat Heidi Zitting ja Soili Haverinen tekivät kirkolliskokoukselle aloitteen uskonnonvapauden toteutumisen turvaamisesta maahanmuuttajataustaisille ihmisille.
Aloitteen taustalla on Suomen perustuslaissa turvattu yksilön oikeus uskoa, olla uskomatta tai vaihtaa uskontoa ilman pelkoa tai painostusta.
– Kirkon maahanmuuttajatyössä on kuitenkin jo vuosia tiedostettu, että tällainen uskonnonvapaus ei toteudu Suomessa. Kansainvälisen työn pappina työskennellessäni tämä tuli minulle täysin selväksi, Heidi Zitting sanoi.
– Kristityksi kääntyneisiin maahanmuuttajiin kohdistuu usein painostusta, muun muassa avioeroon pakottamista, väkivaltaa, tappouhkauksia, omaisuuden tärvelemistä, erottamista lapsista ja päälle sylkemistä.
Kirkkohallituksen julkaisema ”Kristityksi kääntyvän tukena -opas” tunnistaa tämän ilmiön. Esimerkiksi kastetilaisuudesta julkaistu valokuva voi aiheuttaa uhan kastetulle ja tämän perheelle sekä Suomessa että lähtömaassa.
– Kirkkomme siis tunnistaa uhkan kohdistuvan maahanmuuttajaan myös täällä Suomessa, ei ainoastaan maahanmuuttajan lähtömaassa.
Zittingin mukaan aloitteen tavoite on tukea uskonnonvapautta ja turvallista yhteiskuntakehitystä Suomessa.
– Aloite kutsuu uskontojen ja yhteiskunnan ratkaisukeskeiseen vuoropuheluun, Heidi Zitting sanoi.
SOILI HAVERINEN VIITTASI omassa puheenvuorossaan vuoden 2015 laajamittaiseen maahantuloon.
– Sen seuraukset näkyivät pian seurakunnissa, kun turvapaikanhakijoita alkoi kääntyä kristityksi.
– Työssäni Helsingin Luther-kirkolla olen kuullut ja nähnyt monenlaisia tarinoita kristityksi kääntymisen seurauksista.
Eräs heistä oli näyttänyt Soili Haveriselle irakilaisen isänsä itselleen lähettämiä WhatsApp viestejä. Ne oli lähetetty sen jälkeen kun isä oli kuullut, että poika on kastettu kristityksi.
– En ymmärtänyt arabiankielistä tekstiä, mutta sen sijaan viesteihin liitetyt kuvat ja pään irtileikkausvideo olivat selkeitä. Näin oli tarkoitus tehdä myös tälle nuorelle miehelle. Sitä varten isä oli jo lähtenyt matkalle kohti Suomea.
– Autoin häntä ottamaan yhteyttä Suojelupoliisiin, eikä isä päässyt koskaan Suomeen asti toteuttamaan uhkauksiaan. Tässä tilanteessa uhka otettiin todesta ja siihen puututtiin.
Soili Haverinen mietti, vaikuttiko uhkan todesta ottamiseen se, että yhteyttä Supoon otti suomalainen nainen eikä maahanmuuttaja itse.
– Meidän tässä salissa istuvien voi olla vaikea eläytyä siihen tilanteeseen, joka monilla kirkkomme yhteyteen kastetulla maahanmuuttajalla on.
Haverinen muistutti siitä, että moni heistä joutuu elämään vuosikausia pelossa turvapaikkaprosessin pitkittyessä. He ovat todellisessa hengenvaarassa, mikäli heidät palautetaan takaisin sellaiseen kotimaahan, jossa kääntymyksestä voi seurata kuolemanrangaistus joko sukulaisten tai valtion toimesta. Tähän asiaan on muun muassa Suomen ekumeeninen neuvosto ottanut kantaa 2019.
– Tämän lisäksi he voivat kuitenkin olla eri asteisen väkivallan ja uhkailun kohteina myös täällä Suomessa. Valitettavan monella tähän liittyy kokemus siitä, etteivät viranomaiset ota todesta heidän kokemaansa uhkailua ja väkivaltaa, vaikka näiden tulisi turvata yhtälailla maahanmuuttajien kuin suomalaistenkin uskonnonvapauden toteutuminen.
– On tärkeää, että kirkko puolustaa näitä vaikeassa asemassa olevia Kristuksen kalliisti lunastamia sisaria ja veljiä, emmekä jätä heitä yksin. Kun yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet. Merkittävin tuki annetaan ruohonjuuritason kohtaamisissa, mutta tuki on tarpeen myös täältä kirkon ylätasolta.
ALOITE ESITTÄÄ, että kirkon tulee ottaa aktiivisempi rooli maahanmuuttajien uskonnonvapauden puolustamisessa. Siihen sisältyy uskonnonvapaustilanteen selvittäminen kirkon piirissä sekä viranomaistyön ja uskontodialogin vahvistaminen.
Kirkolliskokousedustajat Marjaana Toiviainen ja Hanna Mithiku nostivat puheenvuoroissaan esille sen, ettei kysymystä tarkasteltaisi vain kirkon ulkopuolelta, vaan nähtäisiin myös kirkon sisällä olevat uskonnonvapauteen liittyvät haasteet.
Rolf Steffansson muistutti uskontolukutaidon vahvistamisen tärkeydestä muun muassa viranomaisten kohdalla. Hän kysyi samalla mikä on uskontolukutaidon laita kirkossa.
– Ymmärrämmekö esimerkiksi shiiojen ja sunnien eroja, Steffansson kysyi.
Aloite lähetettiin käsikirjavaliokuntaan käsiteltäväksi.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!