Kristillisellä nuorisokulttuurilla uusia kanavia – kauppakeskuksen iltarukouksissa myös muslimeja

Gospel on menettänyt suosiotaan kristittyjä nuoria kokoavana ja yhdistävänä voimana. Miten nuoret haluavat jakaa yhteistä uskoaan tänä päivänä? Tähän kysymykseen on entistä enemmän vastauksia. Merkittävää roolia näyttelee sosiaalinen media, mutta nuoret kaipaavat yhä myös fyysisesti läsnäolevia aikuisia.

Suomen ensimmäisiin ja tunnetuimpiin gospelmuusikoihin kuuluva Jaakko Löytty on nähnyt muutoksen keikkapaikoilla.

– Perinteiset gospelmusiikkitilaisuudet eivät ole enää niin suosittuja. Tilalle on tullut monenlaista säpinää ja sälää. Elämä on pirstaloitunut sosiaalisen median myötä ja jatkuvassa informaatiovirrassa.

Luterilaisen kulttuurin tunnustuspalkinnon (2017) saanut Löytty arvioi, että kristillinen nuorisokulttuuri voi olla myös vastakulttuuria. Yhteislaulutilaisuudet ja akustiset konsertit toimivat edelleen, hän uskoo.

62-vuotias Löytty muistuttaa, että musiikki on vain yksi osa nuorten kohtaamista. Hän toivoo kirkon onnistuvan ydintehtävässään hurjalla vauhdilla kehittyvässä maailmassa.

– Meidän on pidettävä ääntä luovuttamattomista asioista. Meidän ei kannata kompastua vääriin asioihin. Vaatii taitoa ja rohkeutta julistaa pelastusta, armoa ja anteeksiantamusta.

Uusi alku -festarit Lempäälässä ovat lisänneet suosiotaan

Vuodesta 1979 lähtien järjestetty kristillinen minifestari Uusi alku on tapahtuma, joka on onnistunut jopa lisäämään suosiotaan. Tapahtumalla on vahva kannatus Lempäälässä.

Lempäälän seurakunnan nuoriso- ja rippikoulupastori Henri Karvinen sanoo Uuden alun keränneen tämän vuoden tammikuussa enemmän yleisöä kuin aikaisempina vuosina.

– Meillä ei ole vielä tarkkoja lukuja, mutta ihmisiä oli paikalla selkeästi enemmän kuin viime vuosina. Uudessa alussa on käynyt viime vuosina noin tuhatkunta ihmistä.

Yleisöä veti Karvisen arvion mukaan paikalle tapahtuman nauttima myönteinen some-näkyvyys, jota oli sopivasti. Monilla ihmisillä on paljon muistoja tapahtumasta.

– Myös houkutteleva esiintyjäkaarti veti yleisöä paikalle.

Karvisen tuntuma on, että yleisömäärät ovat yleisesti ottaen vähentyneet kristillisissä tapahtumissa. Hän on iloinen siitä, että Uusi alku jatkaa elinvoimaista kulkuaan.

– Meillä on järjestelyissä paljon omia nuoria vapaaehtoisina. Tapahtumaa edeltävinä päivinä rakennamme yhdessä. Purkutyöt alkavat välittömästi tapahtuman päätyttyä myöhään illalla.

Yhden päivän tapahtumassa riittää järjestämistä, Karvinen myöntää.

– Se on hyvää yhdessä oloa. Tapahtumassa on sellaista mukavaa kodinomaisuutta. Se hitsaa nuoria yhteen. Nuoret saavat myös vastuullisia tehtäviä.

– Täytyy olla kiitollinen seurakunnan päättäjille ja johdolle, että he ovat antaneet meidän tehdä tätä tappiolla tuotettavaa tapahtumaa. Saamme samalla päivän olla Jumalan sanan äärellä. Tapahtumassa toteutuvat ehtoollinen, rukous ja kristittyjen yhteys, Karvinen summaa.

Nuoret kaipaavat aikuisten läsnäoloa

Lempäälän seurakunnassa ryhdyttiin panostamaan nuorten kohtaamisiin muutama vuosi sitten.

– Järjestimme nuorteniltoihin kolme tai neljä aikuista ja samaan aikaan kävijämäärät nousivat. Paras tapa varmistaa nuorten ja seurakunnan yhteys on, että on riittävästi aikuisia ottamassa heitä vastaan, Henri Karvinen sanoo.

Kävijämäärät kuitenkin laskivat viime syksynä ja Karvinen arvioi sen olleen seurausta aikuisten määrän vähentymisestä nuortenilloissa. Nyt palataan jälleen hyvin kantavaan työntekijävahvuuteen.

– Kun panostamme nuorten kohtaamiseen, se kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä, Karvinen uskoo.

”Nuorten vapaa-ajasta on paljon kilpailua”

Kirkon kasvatus- ja perheasioiden johtaja (vs.) Jarmo Kokkonen arvioi, että seurakuntien nuorisotyö elää hyvin tässä ajassa. Silti koko ajan on tehtävä töitä, jotta seurakunnat onnistuvat tukemaan nuoria haluamassaan laajuudessa.

– Nuorten vapaa-ajasta on paljon kilpailua. Kirkon työssä päähuomion tulee olla laadussa. Toimintaan osallistuminen antaa nuorille aitoja merkityksiä ja todellista tukea elämään.

Seurakuntien nuorteniltojen kävijämäärät laskivat hieman vuosia 2015 ja 2016 vertailtaessa. Nuortenilloissa oli osallistujia yhteensä lähes 369 000 vuonna 2016, mikä oli noin 10 000 osallistumista vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Myös nuortenleireille ja isoskoulutukseen osallistuneiden määrissä oli hieman laskua. Sekä rippikoululla että isostoiminnalla on kuitenkin vankka asema osana suomalaista nuorisokulttuuria. Noin 85 prosenttia 15-vuotiaista käy rippikoulun.

Positiivista energiaa, tutustumista ja yhdessä touhuamista

Sipoolainen 17-vuotias Maiju Tuomainen on osallistunut seurakunnan nuorisotoimintaan jo vuodesta 2014 lähtien. Tuomainen on käynyt rippikoulun ja isoskoulutuksen. Jo ennen näitä hän oli osallistunut Sipoon suomalaisen seurakunnan toimintaan ja huomasi pitävänsä siitä.

– Tykkään tutustua uusiin ihmisiin, Tuomainen perustelee.

Tuomainen osallistuu leirien ja erilaisten tapahtumien lisäksi myös nuorteniltoihin. Kokoontumiset antavat hänelle positiivista energiaa.

– Meillä on hyvä yhteishenki. Siellä jokainen hyväksytään sellaisena kuin on. Ei tarvitse olla mitään muuta.

Olemisen ja keskustelun lisäksi Tuomainen tykkää, kun yhdessä tehdään jotain: soitetaan, pelataan tai ulkoillaan. Hän nauttii vaihtelusta, jota toi muiden muassa Maata näkyvissä -festivaali viime marraskuussa Turussa.

– Siellä oli paljon kivoja ihmisiä ja mielenkiintoisia pajoja.

Tuomaisella on edelleen tallessa rannekoru, jonka hän teki festivaalin aikana.

Tuomainen sanoo, että viestintä somessa ja yhteisten kokemuksien jakaminen kuuluvat kuvioon myös seurakuntatapahtumien yhteydessä.

Osallisuutta ja verkkoauttamista

Jarmo Kokkonen sanoo, että seurakuntien yleiskuvassa somen hyödyntäminen sujuu hyvin ja monipuolisesti. Verkkoauttamisella on oma tärkeä sijansa nuorisotyössä.

Kokkosen mukaan lähtökohtana on ajatus, että seurakunnat kantavat laajasti vastuuta nuorten hyvinvoinnista, niin kentällä kuin verkossakin.

Nuorisolaki ohjaa yhteistyöhön, jota seurakunnat tekevät muiden muassa kuntien ja eri järjestöjen kanssa.

– Yksi tämän päivän kantava ajatus on osallisuus. Kysytään nuorilta mitä he haluavat. Päästetään irti asioista, jotka eivät toimi ja annetaan nuorten näyttää suuntaa. Työntekijät ovat rinnallakulkijoita ja mahdollistajia.

– Sellainen toiminta on suosittua, jota nuoret ovat saaneet itse olla suunnittelemassa ja toteuttamassa, Kokkonen tietää.

Kauppakeskus Ison Omenan Chapple kerää monenlaisia nuoria – iltarukouksissa mukana myös musliminuoria

Nuoret kaipaavat tilaa olla ja kohdata toisia nuoria sekä aikuisia työntekijöitä. Olarin seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Suvi Kaikkonen painottaa jokaisen nuoren erityislaatuisuutta. Erilaisille nuorille on oltava erilaisia tapoja päästä mukaan seurakunnan toimintaan.

Osa nuorista hakeutuu rippikoulun kautta isoskoulutukseen ja seurakunnan toimintaan. Valtaosa nuorista ei kulje edellä mainittua reittiä.

Seurakunnan toiminnan helppo tavoitettavuus toteutuu kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa. Olarin seurakunnan ja Esbo svenska församlingin toimitila – Chapple – on nuorten suosiossa. Nuorille on toimintaa siellä kuutena päivänä viikossa.

– Tällaiset toimitilat ovat olleet meille siunaus. Meillä on iso aulatila, johon voi tulla ihmisiä puoli kymmenestä iltakahdeksaan, Kaikkonen kertoo.

– Kahvilatilaan voi tulla myös muita kuin nuoria. Siellä näkee usein lapsiperheitä ja sieltä löytyy lastenhuone.

Chapple avautui kunnolla viime vuoden helmikuussa. Nuoret löysivät nopeasti paikan.

– Kävijämäärissä on kausivaihtelua, ja esimerkiksi sääkin vaikuttaa.

Viikoittain Chapplessa käy noin 100–200 nuorta. Kaikkonen näkee tärkeänä, että seurakunnan työntekijät yrittävät parhaansa mukaan tutustua heihin. Joihinkin nuoriin on helpompi saada kontaktia kuin toisiin. Jokainen nuori on yhtä arvokas, Kaikkonen korostaa.

– Se on ollut meille kasvun paikka, että osaamme ajatella kaikkien nuorien voivan olla meidän nuoria.

Chappleen tulee nuoria laidasta laitaan. Myös maahanmuuttajanuoret ovat löytäneet tiensä sinne. Musliminuoria osallistuu ajoittain myös iltarukoukseen.

Kaikkosen mukaan on tehty paljon töitä, jotta Chapple toteuttaa tarkoitustaan nuorille tärkeänä seurakunnan kohtauspaikkana. Ja paljon on töitä edessä, jotta kehitys kulkee nuorten ansaitsemalla tavalla.

”Markkinointi on tärkeää, mutta ydinsanoma ei saa muuttua konsulttievankeliumiksi”

Myös Nuotta-lehden toimituspäällikkö Tommi Hakkari muistuttaa, että kristillisen nuorisokulttuurin elävöittämiseksi ei ole yhtä ja ainoaa kaavaa. Kristillisillä nuorilla on erilaisia tarpeita, jotka vaihtelevat alueellisestikin.

Suomen vanhimman ja suurimman kristillisen nuortenmedian näköalapaikalta katsottuna Hakkari korostaa nuorten perustarpeita.

– Ihminen haluaa tulla kohdatuksi, kuulluksi ja huomatuksi.

Nuorten tarpeiden kohtaamiselle on iso kysyntä tässä ajassa.

– Nuoret ovat aika kiireisiä, stressattuja ja paineistettuja. He kokevat tärkeäksi päästä hyviin kouluihin ja ammatteihin.

Hakkari arvioi, että seurakunnissa on osattu vastata sosiaalisen median suosion kasvuun. Kehityksen kelkassa pysyminen on ollut elinehto myös Nuotalle. Jo vuodesta 1979 lähtien nuorison tavoittanut lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Lehdellä on noin 10 000 lukijaa.

– Lehden tilaajakanta on ollut muiden lehtien tapaan laskeva, Hakkari myöntää.

Nuotta on onnistunut pysymään vaikuttavana panostamalla sähköiseen viestintään. Nuotalla on yksi suurimmista Instagram-tileistä koko kirkossa, lähes miljoona katselukertaa Youtubessa ja aktiivinen verkkopalvelu. Lisäksi teemme radiotyötä.

Hakkari pitää luontevana sitä, että Nuotta, seurakunnat ja kaikki muutkin toimintansa takana olevat tahot seuraavat aikaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että mietitään tarkkaan miten, missä ja milloin viestitään.

– Elämme markkinointiyhteiskunnassa. Markkinointikieltä ymmärretään. Mutta kristinuskon ydinsanoma ei saa muuttua, sarkastisesti sanottuna, konsulttievankeliumiksi. Jos näin käy, sisältö vesittyy.

Hakkari korostaa, että mahdollisuudet ovat rajattomat nuoria lähestyttäessä. Raamatussa on juuri se ydinviesti, jonka nuori haluaa kuulla.

– Jumala rakastaa sinua. Kyllä sille viestille on valtavasti kysyntää.

Kuvat Lempäälän seurakunnan Uusi alku -festareilta: Sonja Meskanen. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.

Lue myös:

Kotimaa esittelee viisi tuoretta gospelyhtyettä

Pro Fiden taival kestänyt jo 50 vuotta: ”Työ on ollut raskasta, mutta rakasta” – katso video

Nuorisotyö ei ole hengailua: Kun on selkeät suunnitelmat, niistä voi myös poiketa

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä

Edellinen artikkeliKaikkien aikojen erotammikuu – kirkosta erosi 1 400 enemmän kuin viime vuoden tammikuussa
Seuraava artikkeliTutkija Tuomo Laihiala: Leipäjonossa koetaan häpeää mutta myös vapaudutaan siitä

Ei näytettäviä viestejä