Tuhkauksen hinta vaihtelee Suomen eri krematorioissa melko paljon. Lisäksi krematorioilla on eri hinnat krematorion omistavan seurakunnan/ seurakuntien/ yhtymän alueella asuneiden vainajien tuhkaukseen ja ulkopaikkakuntalaisten tuhkaukseen.
Tuhkauksen hintaan ei sen sijaan vaikuta se, kuuluiko vainaja Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon vai ei. Hautaustoimilain mukaan hautaamiseen liittyvien palvelumaksujen on oltava samansuuruiset alueen kaikille asukkaille.
Joensuussa edullisin tuhkaus
Kotimaa Pron keräämien tietojen mukaan edullisimman tuhkauksen saa, jos asuu Joensuun seurakuntayhtymän alueen kunnissa. Tällöin tuhkauksen hinta on 90 euroa. Ulkopaikkakuntalaiselta peritään Joensuussa 205 euron tuhkausmaksu.
Kalleimmaksi tuhkaus tulee, jos ei asu Helsingin eikä Vantaan alueella, mutta tuhkataan Malmin tai Honkanummen hautausmaan krematoriossa. Tuhkauksen hinta on tällöin ulkopaikkakuntalaiselta vainajalta 400 euroa.
Monissa krematorioissa tuhkauksen hinta on ulkopaikkakuntalaiselle noin puolet korkeampi kuin omalla alueella asuvalle. Esimerkiksi Turussa turkulaiset ja kaarinalaiset saavat tuhkauksen 130 euron hintaan ja ulkopaikkakuntalaisilta peritään 300 euroa. Vaasassa tuhkaus maksaa vaasalaiselta 160 euroa ja muilta 320 euroa. Hyvinkäällä ja Lahdessa paikkakuntalaiset tuhkataan 150 eurolla ja ulkopaikkakuntalaiset 300 eurolla. Jyväskylässä oman alueen asukas tuhkataan 145 eurolla ja muut 220 eurolla. Seinäjoella kotipaikkakuntalaisen tuhkaus maksaa 100 euroa ja ulkopaikkakuntalaisen 260 euroa.
Porissa tuhkaus hinnoitellaan vainajan iän mukaan
Pienin ero oman alueen asukkaiden ja muualta tulevien tuhkausten hinnassa on Raaseporissa. Yhtymän alueella asuvalta tuhkaus maksaa 170 euroa ja ulkopaikkakuntalaiselta hinta on 200 euroa.
Porissa on eri hinnat eri-ikäisille vainajille. Porilaiset aikuiset tuhkataan 120 eurolla, alle 10-vuotiaat lapset 53 eurolla ja alle vuoden ikäiset maksutta. Ulkopaikkakuntalaisista aikuisista peritään Porissa 241 euron tuhkausmaksu, alle 10-vuotiaasta lapsesta 81 euroa ja alle vuoden ikäisestä 28 euroa.
Jyväskylässä ja Lahdessa myös kaupungit mukana kustannuksissa
Suomen krematorioista vain Hietaniemen krematorio on säätiön omistuksessa. Seurakunnat omistavat kaikki muut. Osalla paikkakunnista kunta tai kaupunki on osallistunut seurakuntien ohella krematorion rakennuskustannuksiin.
Esimerkiksi Jyväskylässä vuonna 1995 valmistuneen krematorion uunikustannuksiin osallistuivat paitsi silloiset Jyväskylän kaupunkiseurakunta ja maaseurakunta myös Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta. Samoin Lahden kaupunki osallistui vuonna 1969 alueen krematorion rahoittamiseen.
Hyvinkäällä palvelumaksut kattavat kaikki kulut
Monilla paikkakunnilla krematorion menneistä ja tulevista investointimenoista vastaavat alueen seurakunnat tai yhtymät. Käytännössä ne siis rahoitetaan yhteisöveron, kirkollisveron ja sijoitustoiminnan tuloilla sekä käyttömaksuilla.
– Tosiasia on, että yhteisövero ja maksut eivät nykyisellään kata uusien krematorioiden perustamiskustannuksia eivätkä välttämättä kaikkia korjauskustannuksiakaan, mutta taksoja nostamalla on mahdollista kattaa investointikustannuksetkin, sanoo Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi.
Hyvinkäällä Rauhannummen krematorion palvelut on hinnoiteltu niin, että palvelumaksut kattavat kaikki käyttö- ja pääomakulut.
– Meillä ei siis ole mitään ongelmaa siinä, että kirkkoon kuulumattomilta on perittävä sama hinta tuhkauksesta kuin kirkkoon kuuluviltakin, koska emme käytä kirkollisverovaroja krematorion kuluihin, sanoo Hyvinkään seurakunnan hautaustoimen päällikkö Markku Husso.
Toisaalta muillakaan krematoriopaikkakunnilla ei ole koettu ongelmalliseksi kirkkoon kuulumattomien yhtäläisiä tuhkausmaksuja tai keskusteltu niistä, koska asiaan ei voi paikkakuntakohtaisesti vaikuttaa. Hautaustoimilain velvoitteet ovat yksiselitteiset.
Räjähtelevät sydämentahdistimet ovat ongelma
Moni hautaustoimesta vastaava seurakunnan tai yhtymän työntekijä ilmaisi huolensa siitä, että tuhkaukseen liittyviä turvallisuusnäkökohtia ei ole vielä riittävästi huomioitu esimerkiksi arkkumateriaaleissa tai liittyen vainajan sisällä mahdollisesti oleviin elektronisiin laitteisiin.
– Tärkeää olisi lainsäädännön kehittäminen siten, että vainajiin asennetut elektroniset laitteet poistettaisiin järjestelmällisesti vainajilta. Etenkin sydämentahdistimet aiheuttavat räjähdyksiä uunissa. Näiden poistaminen kuuluisi luonnollisesti terveydenhuollon toimijoille, Markku Husso sanoo.
– Jostain syystä Suomessa ei vain saada aikaan päätöstä ettei polyesteriä saisi käyttää arkkujen pintamateriaalina. Kyseessä on kuitenkin kangaslaatu joka on jo pystytty korvaamaan muilla materiaaleilla. Uuniin laitettaessa polyesterikangas sulaa arkun päältä pois, tarttuu sisäänvientivaunun aisoihin ja tulee palavana aisojen mukana ulos uunista, aiheuttaen käryä ja pienhiukkasia hengitysilmaan, sanoo kappelityönjohtaja Tuula Myllys Espoon seurakuntayhtymästä.
Krematorioiden kattojärjestöä kaivataan
Eri paikkakunnilla on eriäviä näkemyksiä siitä, riittävätkö nykyiset parikymmentä krematoriota Suomen tarpeisiin, vai pitäisikö krematorioita rakentaa lisää.
Joensuu hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi toteaa, että ainakaan Itä-Suomeen ei tarvita uusia krematorioita. Yhteistyötä olemassa olevien krematorioiden välillä voisi sen sijaan lisätä.
Lahteen on suunnitteilla uusi krematorio yhteistyönä naapuriseurakuntien kanssa.
– Tuhkaukset lisääntyvät, ja Lahdessa hautauksista jo 75 prosenttia on tuhkahautauksia, sanoo puistopäällikkö Sirpa Alanne Lahden seurakuntayhtymän hautaustoimesta.
– Krematoriotoimintaa tulisi keskittää siten, että kartoitetaan koko Suomen krematoriotilanne ja siltä pohjalta tarve uusien krematorioiden rakentamiselle, Alanne jatkaa.
Myös Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen päällikön Antti Pekurin mukaan ohjausvastuu krematorioiden suunnittelussa tulisi olla jollakin kattojärjestöllä, joka pystyisi arvioimaan asiaa laajasti, ottaen huomioon olemassa olevien krematorioiden verkoston ja niiden peruskorjaustarpeet.
Markku Husso Hyvinkäältä toteaa, että nykyisten uunien kapasiteetti kattaa hyvin koko valtakunnan tuhkaustarpeen melko pitkälle tulevaisuuteen.
– Eri asia on sitten, jos tilannetta tarkastellaan krematorion sijainnin ja kuljetusmatkojen kannalta. Joillain alueilla kuljetusmatkat lähimpään voivat olla niin pitkät ja kustannukset suuret, että se rajoittaa mahdollisuutta tuhkaukseen. Krematorioita uusittaessa alueellinen yhteistyö seurakuntien välillä olisi tärkeää. Samalla voisi alueellisesti pohtia sitä, onko krematorion nykyinen sijainti hyvä, vai olisiko joku toinen paikkakunta keskeisempi, Husso sanoo.
Parissa vastauksessa todettiin, että maantieteellisistä syistä Rovaniemelle pitäisi saada krematorio.
Nykyiset krematoriot ovat pieniä 1-2 uunin yksiköitä.
– Taloudellisesti edullisinta olisi rakentaa tulevaisuudessa krematorioista isompia yksiköitä, jotka palvelisivat nykyistä laajempaa asiakaskuntaa. Näin etenkin Etelä-Suomessa, jossa etäisyydet ovat lyhyitä. Kasvukeskusten ulkopuolella pienemmät toimintayksiköt ovat edelleen hyviä, Markku Husso sanoo.
Yhtenäisyyttä lupaohjeistuksiin, ympäristölupiin ja maksuperusteisiin
Moni Kotimaa Pron haastattelemista asiantuntijoista peräänkuuluttaa krematorioalalle yhtenäisempiä ympäristölupatulkintoja ja muutoinkin yhtenäisempiä ohjeistuksia ja käytäntöjä.
– Krematorioiden valtakunnallinen, yhtenäinen lupaohjeistus puuttuu. Krematorioiden ympäristölupakäytäntö on myös erittäin kirjavaa. Yhtenäistä linjaa ei ole. Myös tuhkauksen maksujen laskentaperusteet tulisivat olla yhtenäiset, jotta krematorioiden väliset suuret hintaerot poistuisivat, sanoo Antti Pekuri Jyväskylästä.
Porin evankelisluterilaisten seurakuntien ylipuutarhuri Sari Salow kiinnittää huomion savukaasupäästöjä ja niissä olevia elohopeamääriä sekä pienhiukkasia koskevien Helcom-suositusten aiheuttamaan epätietoisuuteen.
– Ympäristöviranomaiset tulkitsevat suositusta kukin omalla tavallaan. Puhdistusjärjestelmät ovat kalliita investointeja ja ylläpidettäviä. Asiaan olisi hyvä saada yhtenäinen käytäntö koko Suomeen, Salow sanoo.
Kuva: Olli Seppälä.
Juttua on täydennetty parilla lisätiedolla 16.9.