Kotimaa selvitti: Näin eri tuomiokapitulit linjaavat piispojensa rahankäyttöä

Tuomiokapitulit ovat antaneet hyvin erilaisia ohjeita siitä, miten piispat voivat käyttää kirkon rahaa. Kapitulien rahankäyttö nousi esiin viime viikolla kirkolliskokouksessa, kun edustaja Johanna Korhonen
vertaili Helsingin hiippakunnan ohjeita piispan rahankäytöstä Kirkkohallituksen työntekijöille tehtyihin ohjeisiin.

Kirkolliskokouksen talousvaliokunta totesi, että hiippakunnilla on nykyisessä lainsäädännössä varsin suuri taloudellinen itsenäisyys. Kotimaa selvitti kaikkien tuomiokapitulien tavat linjata piispojen rahankäyttöä.

Selvityksessä kävi ilmi, että Mikkelin ja Tampereen tuomiokapituleilla ei ole lainkaan erillisiä piispaa koskevia talousohjeita. Tampereen kapitulista kerrotaan, että piispan taloutta linjataan Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaisesti.

Kirkkohallitus on laatinut vuonna 2015 matkustussäännön ja vuonna 2016 ohjeen yhteisistä käytännöistä. Jälkimmäisessä käsitellään muun muassa vieraanvaraisuutta.

Ohjeet ovat Kirkkohallituksen työntekijöille ja esimiehille. Niiden mukaan tilaisuuksien järjestämisessä ja vieraanvaraisuuden osoittamisessa on noudatettava kolmea periaatetta: tilaisuuksista on sovittava laskut hyväksyvän esimiehen kanssa, kullakin tilaisuudella on oltava ohjelmasta, aikatauluista ja tarjoilusta vastaava isäntä ja edustuslaskuun on merkittävä tilaisuuden tarkoitus ja osallistuneiden nimet.

Lisäksi tavoitteena on, että vieraita on vähintään yhtä paljon kuin isäntiä. Työlounaat oman henkilökunnan kesken eivät ole sallittuja talon ulkopuolella, ellei kyseessä ole henkilökunnan palkitseminen.

Kirkkohallituksen matkustussääntö velvoittaa valitsemaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan matkustustavan.

Useilla hiippakunnilla yhteinen linja piispan puolison edustuskuluista

Espoon, Lapuan ja Porvoon hiippakunnissa ei ole erillisiä ohjeita piispan vieraanvaraisuudesta tai matkakorvauksista. Sen sijaan niissä kaikissa on tehty linjaukset piispan puolison edustamisesta.

Ohjeiden mukaan piispan puolison edustuskulut korvataan tietyin ehdoin. Ensinnäkin korvaus koskee matkoja, joissa edellytetään tai toivotaan puolison osallistumista ja se kuuluu yleiseen tapakulttuuriin ja on kirkon tehtävän vuoksi tarpeellista. Tällaisiksi matkoiksi mainitaan esimerkiksi piispanvihkimykset ja pohjoismaiset piispainkokoukset kotimaassa, piispan viran yhteistyöverkoston maakunnalliset ja valtakunnalliset tapahtumat sekä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotot, ellei valtio korvaa kuluja.

Puolison ulkomaanmatkojen kuluista tuomiokapitulit päättävät erikseen.

Välttämättömät matkakulut korvataan halvimman matkustavan mukaan ja ”normaaleissa” tai ”normaaleissa kahden hengen” huoneissa.

Vastaava linjaus puolison edustuskuluista on myös Kuopion tuomiokapitulilla. Ohjeistus on tosin aavistuksen väljempi kuin muissa hiippakunnissa, sillä siinä ei mainita erikseen huonetyyppejä.

Piispan tekemistä hankinnoista Kuopion tuomiokapituli toteaa, että piispalla on ”tehtäviinsä liittyen oikeus suorittaa hankintojen ja palveluiden ostoja talousarvion sallimissa puitteissa”.

Turussa kehotetaan tarjoiluissa kohtuuteen

Turun tuomiokapitulilla on puolison edustamisesta vastaava linjaus kuin Espoolla, Porvoolla, Lapualla ja Kuopiolla.

Piispan tarjoiluista ja vieraanvaraisuudesta Turussa on tehty erillinen ohjeistus, joka ei koske pienimuotoisia tarjoiluja, kuten kokouskahvituksia. Ohje koskee yleisesti kapitulin työntekijöitä, myös arkkipiispaa. Kokonaiskirkollisten tehtävien hoidossa arkkipiispaa sitovat Kirkkohallituksen ohjeet.

Turun kapitulin ohjeen mukaan tavanomaisissa työtapaamisissa voidaan tarjota kapitulin maksama lounas, jos paikalla on väkeä muualta hiippakunnasta tai sen ulkopuolelta. Tällaisen lounaan voi myös maksaa jokainen itse, ohjeessa huomautetaan. Maksuperiaatteeseen vaikuttaa muun muassa tapaamisen luonne ja kesto. Lounaan täsmennetään tarkoittavan yleensä pääruokaa ja kahvia tavanomaisine ruokajuomineen. Vesi ja maito mainitaan erikseen.

Joissakin tapauksissa ”kiitollisuuden osoituksena, kautta päätettäessä tai muusta erityisestä juhlavuutta lisäävästä syystä” on mahdollista tarjota alku-, pää- ja jälkiruoka sekä ruokajuomaksi viiniä tai olutta. Aperitiivi tai digestiivi tulee kysymykseen vain poikkeuksellisesti, ohjeessa linjataan.

Suurissa juhlatilaisuuksissa noudatetaan ruokien ja juomien suhten ”niiden luonteeseen kuuluvaa yleistä etikettiä”.

Ohjeessa todetaan, että tilaisuudesta laskutettaessa tai myöhemmin on oltava tieto siitä, keitä tilaisuuteen osallistui. Jos joku tai jotkut on erityisestä syystä jätettävä nimeämättä, tiedon on löydyttävä jälkikäteen.

Ohje päättyy kehotukseen, että ruokien ja juomien suhteen tulee noudattaa kohtuutta.

Oulussa tuomiokapitulin yhteiset ohjeet

Oulun tuomiokapitulista kerrotaan, että toimintaa ohjaavat Kirkkohallituksen yleiskirjeissään antamat ohjeistukset ja kapitulin työntekijöiden yhteiset periaatteet. Nämä periaatteet koskevat muitakin kuin piispaa.

Kapitulin mainitsema Kirkkohallituksen yleiskirjeen ohjeistus on hyvin samanlainen kuin Kirkkohallituksen vuoden 2016 ohje yleisistä käytännöistä.

Kapitulin yhteisissä periaatteissa on sovittu koko kapitulin matkoihin ja hankintoihin liittyvistä pelisäännöistä. Ne ovat esimerkiksi tällaisia: Ulkomaanmatkat käsitellään kapitulin istunnossa ja ne on merkittävä yhteiseen kalenteriin. Matka- ja kululaskua ei saa tehdä ennen kuin veloitukset näkyvät tilitiedoista. Kululasku on tehtävä 1–3 kuukauden kuluttua matkasta. Pienempiäkin hankintoja, kuten bussimatkoja, olisi hyvä kilpailuttaa. Kapitulin edustaja voi tarjota lounaan, jos paikalla on enemmän muita henkilöitä kuin osallistujia kapitulista.

Helsingissä tarkin ohjeistus, piispalla paljon päätösvaltaa

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on määrittänyt tarkimmin piispan vieraanvaraisuutta, matkoja ja puolison edustamista koskevat ohjeet. Helsingin tuomiokapituli on julkaissut ohjeensa verkossa. Ohjeen vieraanvaraisuudesta ja matkakorvauksista voi lukea täältä ja piispan puolison edustuskuluista täältä.

Ohjeissa on erikseen painotettu piispan omaa päätösvaltaa. Virka-asunnossa piispalla on valta itsenäisesti päättää siitä, miten laajat tarjoilut ovat ja kuuluuko niihin alkoholia. Ravintoloissa piispa voi harkintansa mukaan käydä työlounaalla tai työillallisella kollegojen, kaitsettavien ja yhteistyötoimijoiden kanssa. Ruokailuun voi sisältyä kohtuullinen alkoholitarjoilu.

Lisäksi ohjeissa painotetaan kirjanpidon merkitystä. Piispan järjestämien tapahtumien kirjanpidosta tai ravintolalaskuista on käytävä selvästi ilmi tilaisuuden nimi, ajankohta ja osanottajat tai osanottajaryhmä.

Helsingin ohjeiden mukaan piispa voi antaa ja ottaa vastaan ”tavanomaisia lahjoja viranhoitoon liittyen”. Lisäksi piispa voi viedä lahjoja kapitulin lahjavarastosta tai sen lisäksi ”kukkia tai viinipullon tai harkintansa mukaan muuta henkilölle tai tilaisuuteen sopivaa”.

Tuomiokapituli on linjannut myös siitä, että se vastaa piispan virka-asunnon julkisessa käytössä olevien tilojen viikkosiivouksesta ja kausittaisesta suursiivouksesta sekä virka-asunnon internet-yhteydestä ja puhelimesta.

Tuomiokapituli tekee päätöksen Helsingin piispan virkamatkoista vain, jos ne suuntautuvat Euroopan ja Lähi-idän ulkopuolelle. Lisäksi ohjeissa todetaan, että piispan matkustustavan valinnassa ”otetaan huomioon turvallisuusnäkökohdat”. Junassa on mahdollista matkustaa ekstraluokassa, lennot tehdään ensisijaisesti turistiluokassa mutta mannerten välisillä matkoilla on mahdollista valita bisnesluokka, jos aikataulut tai nukkuminen vaativat sitä.

Normaali majoitustapa piispalle on tuomiokapitulin mukaan neljän tähden hotelli.

Tuomiokapitulilla on erillinen linjaus piispan puolison edustuskuluista. Siinä on listattu tarkemmin erilaisia puolison mukanaoloa edellyttäviä matkoja kuten ekumeeniset vierailut ja lähetysjärjestöjen kenttävierailut. Muiden ulkomaille suuntautuvien puolison edustusmatkojen kuluista päätetään erikseen.

***

Näin eri kapitulit ovat päättäneet piispan rahankäytöstä:

Mikkeli: Ei erillisiä ohjeita.

Tampere: Ei erillisiä ohjeita, noudatetaan Kirkkohallituksen ohjeita työntekijöilleen.

Oulu: Ohjeet perustuvat osin Kirkkohallituksen yleiskirjeisiin, osin koko kapitulia koskeviin periaatepäätöksiin hankinnoista ja vieraanvaraisuudesta.

Espoo, Lapua, Kuopio, Porvoo: Ei linjauksia vieraanvaraisuudesta tai matkustuksesta. Keskenään samanlaiset linjaukset piispan puolison edustuskuluista (Kuopiossa ei mainintaa huonetyypistä).

Turku: Kapitulin yhteinen vieraanvaraisuusohje käsittelee ruokailuja, ja siinä puhutaan kohtuullisuudesta. Piispan puolison edustuskuluista sama ohje kuin em. hiippakunnilla.

Helsinki: Laaja-alaisin ohjeistus, jossa käsitellään ruokailuja, lahjoja ja matkustustapoja. Tarkin korostaessaan kukka- ja viinipullolahjoja, hotellin tähtiluokituksia, junan ja lentokoneen matkustusluokkia sekä puolison edustusmatkojen kohteita. Korostaa useassa kohdassa piispan harkintaa.

Kuva: Olli Seppälä. Mikkelin hiippakunnan piispan työhuone tuomiokapitulissa.

Lue myös:

Tuomiokapitulin lakimiesasessori kommentoi piispa Laajasalon rahankäyttöoikeutta – hiippakuntien valtuudet hämmentävät

Johanna Korhonen kirkolliskokouksessa: Hiippakunta antaa piispa Laajasalon käyttää rahaa kirkon ohjeiden vastaisesti

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliPastori Petri Määttää esitetään toiminnallista osastoa uudistavan kirkkoneuvoksen virkaan
Seuraava artikkeliUusi Pappismatrikkeli 2018: Yleisimmin pappi on Heikki tai Leena, Mäkinen tai Mäkelä

Ei näytettäviä viestejä