Kotimaa kysyi vaaleilla valituilta kirkolliskokousedustajilta, millainen heidän hengellinen taustansa on, mihin ryhmittymiin he kuuluvat ja mitä mieltä he ovat avioliittokysymyksestä. Kyselyyn vastasi 68 edustajaa. Kirkolliskokouksessa on 96 hiippakunnista vaaleilla valittua edustajaa, sekä piispat ja saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston edustajat.
Kotimaan kyselyssä hengellisiä taustoja sai merkitä itselleen useampia. Vastauksia kertyikin yhteensä 107 eli moni kokee saaneensa hengellisiä vaikutteita useammasta lähteestä.
Kirkon herätysliikkeistä vahvimmin kirkolliskokouksessa edustettuna on herännäisyys.
Vastanneista 66 prosenttia kokee oman luterilaisen kotiseurakuntansa hengelliseksi taustakseen. Seurakuntanuoruuden koki itselleen merkittäväksi 22 prosenttia.
Kirkon herätysliikkeistä vahvimmin kirkolliskokouksessa edustettuna on herännäisyys, jonka koki omaksi hengelliseksi taustakseen 15 prosenttia vastaajista. Evankelista taustaa löytyi seitsemältä prosentilta. Vanhoillislestadiolaisuus, Kansanlähetys, Kansan Raamattuseura ja Tuomasyhteisö kukin ylsivät neljään prosenttiin.
Hiljaisuuden liikkeen koki taustakseen kolme prosenttia vastaajista, samoin Rauhan sanan. Yksi prosentti vastaajista piti itselleen merkittävänä esikoislestadiolaisuutta. Prosentin verran vastaajista löysi hengellisyydestään Suomen raamattuopiston vaikutusta. Yhdenkään vastaajan taustalta ei löytynyt Hengen uudistus kirkossamme ry:n tai rukoilevaisuuden vaikutusta.
Vastaajista 16 prosenttia ilmoitti taustakseen jonkin muun hengellisen vaikutteen. Tällaisiksi vastaajat mainitsivat lestadiolaisen uusheräyksen, viidennen herätysliikkeen yleisesti, Kokkolan herätyksen, Tulkaa kaikki -liikkeen, Suomen Lähetysseuran ja partion mutta myös iltarukouksen ja sen että on ihan tavallinen kristitty.
Tässä ryhmässä ääripäät ovat todella kaukana toisistaan.
NYKYISTEN KIRKOLLISKOKOUSEDUSTAJIEN aloittaessa nelivuotiskauttaan viime vuoden toukokuussa, kirkolliskokous jakautui ensimmäistä kertaa kahdeksi kirkkopoliittiseksi ryhmittymäksi. Syntyi Muutoksen tuuli -ryhmä liberaaleille edustajille ja Kirkon kivijalka konservatiiveille. Lisäksi joitakin edustajia jättäytyi ryhmien ulkopuolelle.
Kotimaan kyselyn 68 vastaajasta 56 prosenttia kertoi kuuluvansa ryhmään Muutoksen tuuli. Kirkon kivijalkaan ilmoitti kuuluvansa 35 prosenttia vastaajista. Ryhmien ulkopuolelle jättäytyi yhdeksän prosenttia vastaajista.
Vastaajat saivat perustella ryhmittymiin kuulumistaan. Perusteista nousi selvästi esiin se, että valittu ryhmä vastasi parhaiten, vaikkei ehkä välttämättä täysin omaa arvomaailmaa. Jakolinjana pidettiin selvästi myös kantaa sateenkaariparien vihkimykseen.
”Ainut asia, joka pakottaa minut kuulumaan Kirkon Kivijalka -ryhmään, on näkemys samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. Muuten olen uudistushenkinen. Tässä ryhmässä ääripäät ovat todella kaukana toisistaan”, eräs vastaaja perusteli.
Toiseen ryhmään kuuluva vastaaja puolestaan totesi: ”Mielestäni Muutoksen tuuli on enemmän verkosto kuin ryhmä. Kaikesta ei olla siinäkään verkostossa yksimielisiä – en ainakaan minä.”
Maltillista keskikenttää edustaville ryhmittyminen ei välttämättä ole itsestään selvää. ”Muutoksen tuuli on ajattelulleni joiltakin osin vieras seuratessaan poliittista agendaa. Kirkon kivijalka -ryhmä vastaa enemmän ajatteluani kristuskeskeisyydestä, jumalanpalveluselämästä, Raamatusta ja sakramenteista. Toisaalta Kirkon kivijalka -ryhmässä on minua selvästi konservatiivisempia, jotka eivät esim. hyväksy naispappeutta tai suhtautuvat sukupuolivähemmistöihin jyrkän kielteisesti”, eräs vastaaja kertoi.
Ryhmien ulkopuolelle jäävät puolestaan korostivat sitä, että ovat nimenomaan seurakuntansa ja hiippakuntansa edustajia kirkolliskokouksessa.
Entä edistääkö kirkolliskokouksen ryhmittyminen asioiden etenemistä? Vastaajista 31 prosenttia vastasi tähän kyllä, 37 prosenttia ei ja 32 prosenttia ei osannut sanoa.
Viime marraskuun kokouksissa ilmapiiri oli helpottunut, kun avioliittoasiaa ei käsitelty lainkaan.
KYSELYYN VASTANNEISTA 68 kirkolliskokousedustajasta 78 prosenttia kertoi odottavansa kirkolliskokousviikkoa mielellään. 19 prosenttia piti sitä hoidettavana velvollisuutena. Kolmelle prosentille vastaajista kirkolliskokousviikko on raskas koettelemus.
Vastauksista käy ilmi, että pääasiassa kirkolliskokouksen ilmapiiri koetaan hyväksi. Istuntojen ulkopuolella syntyy hyvää keskustelua. Liikuntaharrasteet ja iltaohjelmat yhdistävät. ”Kirkolliskokouksessa on fiksuja ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella asioista, vaikka olisikin eri mieltä”, eräs vastaaja totesi.
Kireyttä edustajien välillä ilmenee täysistuntojen keskustelussa ja valiokunnissa, riippuen valiokunnasta. Täysistuntojen puheenvuorot saattavat tuntua loukkaaviltakin. Avioliittokysymys on vaikein mielipiteen jakaja ja aiheuttaa eniten kireyttä. Vastauksista ilmenee, että viime marraskuun kokouksissa ilmapiiri oli helpottunut, kun avioliittoasiaa ei käsitelty lainkaan.
Muutamista vastauksista käy ilmi, että vanhempien miesten kommentit nuorempien naisten puheenvuoroista on toisinaan koettu halventavina. Jotkut edustajat ovat kokeneet joutuneensa piispan puhutteluun valiokunnan yhteydessä tai täysistunnon tauolla.
KIRKOLLISKOKOUKSEN TÄRKEIMMIKSI käsiteltäviksi asioiksi meneillään olevalla kaudella vastaajat listaavat kolme asiaa. Samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkiminen koetaan asiaksi, joka on saatava ratkaistua että voidaan keskittyä muihin asioihin. Tärkeäksi nähdään seurakuntien ja kokonaiskirkon rakenneuudistus sekä eläkerahastolain uudistaminen.
Toukokuun kirkolliskokousviikolla käsitellään piispojen esitystä kahden avioliittokäsityksen mallista, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen. Esityksen läpimeneminen tarkoittaisi muutosta kirkkojärjestykseen, joten läpimeno vaatisi taakseen sen, että kolme neljäsosaa 109 edustajasta hyväksyy esityksen.
Kotimaan kyselyyn vastanneista 68 kirkolliskokousedustajasta 55 prosenttia eli 37 edustajaa kannattaa piispojen esitystä, kun taas 38 prosenttia eli 26 edustajaa vastustaa sitä. Vastaajista 7 prosenttia eli viisi edustajaa ei ole lukinnut kantaansa asiaan.
Ilmoita asiavirheestä