Koraanin polttajana tunnetuksi tullut, Pohjois-Irakista kotoisin oleva kristitty Salwan Momika, 38, ammuttiin Ruotsin Södertäljessä viime keskiviikkona 29.1. kesken TikTok-livelähetyksensä. Momikan oli määrä saada tuomio neljästä vuonna 2023 Ruotsissa tapahtuneesta julkisesta Koraanin polttamisesta 30.1. Tuomionlukua siirrettiin syytetyn kuoleman johdosta.

Tammikuussa 2023 myös tanskalais-ruotsalainen poliitikko Rasmus Paludan poltti Tukholmassa Koraanin Turkin suurlähetystön ulkopuolella, mikä osaltaan hidasti Ruotsin pääsyä puolustusliitto Naton jäseneksi.

Kotimaa selvitti, miksi provokatiiviset Koraanin polttamiset aiheuttavat niin vahvoja reaktioita muslimimaissa eri puolilla maailmaa. Kysyimme Koraanin merkityksestä muslimeille kahdelta islamin asiantuntijalta.

ISLAMILAISEN TEOLOGIAN yliopistonlehtori Teemu Pauha Helsingin yliopistosta sanoo, että on harhaanjohtavaa rinnastaa Koraani ja Raamattu.

– Toki molemmat ovat pyhiä kirjoja, mutta Koraani merkitsee muslimeille pikemminkin samaa kuin Kristus kristityille. Muslimien nykyisen valtavirtatulkinnan mukaan Koraani on Jumalan sanana ikuinen ja luomaton, samoin kuin Kristus on kristityille Jumalan toisena persoonana luomaton. Koraani on konkreettista Jumalan puhetta ja yksi Jumalan ominaisuuksista, Pauha sanoo.

Näin ollen Koraanin häpäiseminen ja polttaminen ei ole vain kirjan häpäisemistä, vaan merkitys on Pauhan mukaan paljon perustavanlaatuisempi.

”Minun on vaikea nähdä Koraanin polttoa rakentavana kritiikin muotona.”

Pauha painottaa, että kaikkia uskontoja, myös islamia, pitää pystyä länsimaisissa demokratioissa kritisoimaan vapaasti.

– Minun on kuitenkin vaikea nähdä Koraanin polttoa rakentavana kritiikin muotona. Se näyttää tietoiselta pyrkimykseltä loukata.

Toisaalta Pauha painottaa, että ihmisen tappaminen on aina väärin ja jokaisen ihmisen väkivaltainen kuolema on tragedia.

– Myös Momikan ampumisen seuraukset hirvittävät. Islaminvastaiset tahot saavat tästä vettä myllyynsä ja tulevat käyttämään tapausta keppihevosena omalle agendalleen.

SAMANSUUNTAISESTI AJATTELEE myös islamilaisen teologian yliopistolehtori Joonas Maristo Helsingin yliopistosta.

– Koraanin polttaminen provokatiivisesti ei ole nähdäkseni sananvapauskysymys. Tällainen teko, jolla halutaan ärsyttää ja aiheuttaa sekasortoa, on moraaliton. Toki voidaan myös kysyä, ovatko esimerkiksi Pakistanin, Irakin tai Saudi-Arabian reaktiot näihin tekoihin olleet millään tavalla oikeasuhtaisia, Maristo sanoo.

Hän mainitsee, että kyselyiden mukaan ruotsalaisten enemmistö olisi valmis kieltämään Koraanin polttamisen, ja myös paavi Franciscus tuomitsi tämänkaltaisen toiminnan. YK:n ihmisoikeusneuvostossa tehtiin vuonna 2023 aloite uskonnollista vihaa ja syrjintää vastaan, ja valtaosa maista kannatti sitä. Neuvoston keskustelussa Koraanin polttaminen nähtiin sanavapauden väärinkäyttönä.

Maristo huomauttaa, että Ruotsissa on myös herännyt epäilyksiä, että koraaninpolttoprovokaatioiden taustalla on saattanut olla valtiollinen taho tai tahoja, jotka pyrkivät luomaan länsimaisiin yhteiskuntiin epävakautta. Kyse voi siis olla myös hybridivaikuttamisesta.

– Lisäksi Momika oli TikTok-vaikuttaja, joka joutui lukuisten laittomien uhkauksien kohteeksi, mutta teki myös merkittävästi rahaa provokaatioista saamallaan julkisuudella.

Maristo kertoo arvostavansa sitä, että Suomessa muslimiyhteisöt ovat yhdessä linjanneet, etteivät reagoi ja anna julkisuutta sille, jos Suomessa joku häpäisee julkisesti Koraania. Tästä kertoi pari vuotta sitten Myyrmäen moskeijan imaamin Sharmarke Said Aw-Mussen Ylen MOT-ohjelmassa. Suomen laki ei salli Koraanin polttamista uskonrauhaan vedoten.

SEKÄ PAUHA että Maristo mainitsevat, että vanhan, kuluneen ja rikkimenneen Koraanin voi hävittää asianmukaisesti ja kunnioittavasti joko hautaamalla sen maahan kankaaseeen käärittynä tai polttamalla.

– Koraanin polttamisessa siis teon motiivi ja tarkoitus ratkaisee, miten tapahtumaan suhtaudutaan, Pauha sanoo.

Tällä hetkellä muslimien käytössä on Koraanista niin kutsuttu Kairon editio vuodelta 1924.

– Aiemmat versiot tuhottiin muun muassa heittämällä niitä Niiliin tai polttamalla, Maristo sanoo.

Nykyään Koraania painetaan monen kokoisina laitoksina: on kämmenen kokoisia taskukirjoja ja suuria juhlalaitoksia. Koraani on käännetty lähes kaikille maailman kielille.

ISLAMILAISEN PERIMÄTIEDON mukaan profeetta Muhammad sai ilmestyksiä Jumalalta noin parinkymmenen vuoden ajan ennen kuolemaansa vuonna 632. Nämä ilmestykset hänelle välitti arkkienkeli Gabriel. Muhammad välitti ilmestykset suullisesti seuraajilleen, jotka painoivat ne mieleensä ja välittivät seuraavalle sukupolvelle. Muhammedin ilmestykset koottiin kirjaksi Uthman bin Affanin hallintokaudella 650-luvulla.

– Tutkimuksen näkökulmasta on kaikkea muuta kuin kiistatonta, miten ja milloin Koraani koottiin ja kuka kirjan kokosi. Toisaalta myös islamilaisissa lähteissä on useita näkemyksiä kokoajista, Maristo huomauttaa.

Koraanin pitkästä syntyprosessista kertoo Mariston mukaan esimerkiksi se, että Koraanissa suhtaudutaan kristittyihin kaksijakoisesti. Teksti hyväksyy kristityt Kirjan kansana, jonka oppi kuuluu islamia edeltävän Jumalan ilmoituksen piiriin, mutta toisaalta kristittyjen teologiaa arvostellaan ja kehotetaan välttämään kanssakäymistä heidän kanssaan. Sama jaottelu koskee juutalaisia. Myös Koraanin sanaston tarkastelu vahvistaa Mariston mukaan ajatusta pitkän ajan kuluessa tuotetusta tekstistä.

”Lukuisat ihmiset maailmassa osaavat Koraanin kannesta kanteen ulkoa. Jos kaikki maailman Koraanit tuhottaisiin, teksti olisi helppo kirjoittaa uudelleen.”

Koraani on oman ilmoituksensa mukaan ”alkukirja” ja ”kaikkien kirjojen äiti”. Näiden termien tulkitaan Teemu Pauhan mukaan usein viittaavan taivaalliseen Koraaniin, jonka suhteesta maanpäälliseen Koraaniin on erilaisia näkemyksiä. Koraanin mukaan sen teksti on siis osa taivaassa säilytettyä ”varjeltua taulua”. Varjeltu taulu on täydellinen kopio Jumalan sanasta, kun taas Koraani on kokonaisuudesta vain osa siitä ja tarvitsee rinnalleen selityksiä ja tulkintoja.

Tähän liittyy myös kysymys siitä, onko Jumalan puhe alkujaan arabiaa.

– Nykyään yleisin käsitys lienee, että kyllä, mutta historiallisesti on yleisesti ajateltu, että enkeli Gabriel vain ilmoitti Jumalan puheen Muhammadille kielellä, jota tämä ymmärsi, Pauha sanoo.

Monille nykymuslimeille vain arabiankielinen Koraani on alkuperäinen. Käännökset ovat ikään kuin alkuperäisen alkukirjan kommentaareja, tulkintoja siitä.

– Ajatus varjellusta taulusta selittää myös Koraanin ristiriitoja tai epäjohdonmukaisuuksia. Jos koko varjeltu taulu olisi luettavissa, myös Koraanin epäselvät kohdat tulisivat muslimien mukaan ymmärrettäviksi, Maristo sanoo.

Koraanin nimi tulee lukemista ja resitiomista tarkoittavasta sanasta qur’ān.

– Koraanilla on siis tällainen metafyysinen, ei-materiaalinen ulottuvuus. Lukuisat ihmiset maailmassa osaavat tänäkin päivänä Koraanin kannesta kanteen ulkoa. Jos kaikki maailman Koraanit tuhottaisiin, teksti olisi helppo kirjoittaa uudelleen. Samaa ei voi sanoa monesta muusta kirjasta, Maristo sanoo.

KORAANI ON kaikille muslimeille uskon ylin auktoriteetti islamin suuntauksesta riippumatta. Esineenä sitä kohdellaan hyvin kunnioittavasti. Olennaisinta on, että Koraaniin kosketaan vain rituaalisesti puhdistautuneena. Ennen Koraanin käteen ottamista pitää siis pestä kasvot, kädet ja jalat samalla tavoin kuin ennen rukoilemista.

– Puhtauden tila rikkoutuu, jos esimerkiksi käy vessassa, nukahtaa tai harrastaa seksiä, Maristo mainitsee.

Arabiankielinen Koraani sijoitetaan yleensä kotona muiden kirjojen yläpuolelle, esimerkiksi hyllyn päälle. Se saatetaan myös kääriä kankaaseen, jotta sen rituaalinen puhtaus säilyy.

Teemu Pauha on tutkinut suomalaisten 16–29-vuotiaiden shiiamusliminuorten suhdetta Koraaniin. Haastateltavat ovat olleet pääasiassa yliopisto-opiskelijoita tai yliopistoon pyrkiviä.

Arabiankielisen Koraanin osalta kaikki Pauhan haastateltavat pitävät kiinni sen käsittelyyn liittyvistä säännöistä, erityisesti rituaalisesta puhtaudesta. Kaikki eivät kuitenkaan tee rukouspesuja ennen kuin lukevat tai kuuntelevat Koraania kännykästä tai lukevat sen käännöksiä.

”Monille Koraani on psyykkisen turvan ja rauhan lähde, joka auttaa esimerkiksi stressinhallinnassa.”

Haastateltavat ovat luonnehtineet Pauhalle Koraania elämän opettajaksi. Tarkemmin kysyttäessä he eivät kuitenkaan ammenna kirjasta konkreettisia ohjeita siitä, mitä saa tai ei saa tehdä. He etsivät Koraanista pikemminkin hyvän ihmisyyden ajatusta, sitä, miten olla muille hyvä ja kunnon ihminen.

– Koraani on näille nuorille eettinen kutsu inhimillisyyteen. Monille se on myös ennen kaikkea psyykkisen turvan ja rauhan lähde, joka auttaa esimerkiksi stressinhallinnassa. Kun elämässä on vaikeaa tai tentti jännittää, he saavat rauhallisen olon kuuntelemalla Koraania.

Pauhan mukaan tällöin nuorille ei ole olennaista niinkään tekstin sisältö ja sen tulkinta, vaan esimerkiksi turvalliset tunnemuistot, jotka liittyvät Koraaniin.

– Kun kysyin eräältä haastateltavalta, mikä on hänelle tärkein Koraanin kohta, hän mainitsi Valtaistuimen jakeen. Kun kysyin perusteluja, hän ei puhunut mitään jakeen sisällöstä, vaan kertoi, että päiväkoti-ikäisenä hän odotti sairaalassa lääkäriä ja kivut olivat kovat. Vanhempi laittoi käden kipeään paikkaan ja luki tämän Koraanin jakeen ja kipu helpotti.

TEEMU PAUHAN mukaan Koraanin sisällöstä vain noin 3–5 prosenttia on selkeitä elämänohjeita, kieltoja, käskyjä ja määräyksiä. Kirja ei ole helposti ymmärrettävä ja tulkittava, vaan enemmänkin runollista riimiproosaa: Jumalan ylistystä, helvetin tuomiosta varoittamista ja taivaan kauneuden ihailua.

Joonas Mariston mukaan shiiamuslimit suosivat enemmän Koraanin esoteerista, ei-kirjaimellista tulkintaa, jossa tulkitaan myös rivien välejä. Pintatason lisäksi Koraanissa on siis symbolinen hengellisen totuuden taso. Sunnimuslimit puolestaan pitäytyvät konkreettisempaan tekstin tulkintaan.

– Toki sunnitulkinnoissakin on syvyyttä, koska Koraani on lähtökohtaisesti maalaileva, epätarkka ja monitulkintainen teos, Maristo sanoo.

Koska valtaosalle muslimeista Koraani on luomaton ja ollut ikuisesti olemassa, sen harvoja selkeitä sääntöjä pyritään noudattamaan tarkasti. Vaikka Koraani on luomaton ja ikuinen, se on ilmoitettu Muhammadille ajassa. Ilmoitus on tullut vaiheissa ja usein vastauksena varhaisen muslimiyhteisön vallitsevaan tilanteeseen. Niinpä sisältöä voidaan monien muslimien mielestä tulkita joustavasti myös nykyajassa.

– On ihan yleinen ajatus, että tietyt kohdat on tarkoitettu koskemaan vain tiettyä historiallista tilannetta ja ne on myöhemmin korvattu toisilla. Näin selitetään esimerkiksi Koraanin ilmeisen jännitteisiä kohtia liittyen viinin juomiseen, Pauha sanoo.

Myös uskontojen välisiin suhteisiin liittyviä, keskenään ristiriitaiselta vaikuttavia Koraanin kohtia on selitetty samalla tavalla. Esimerkiksi juutalaiskriittisten kohtien ajatellaan liittyneen profeetta Muhammadin varhaisiin kiistoihin Medinan juutalaisten kanssa ja ne on myöhemmin korvattu suvaitsevaisemmilla kohdilla.

Pauhan haastatteluissa jotkut suomalaiset shiiamusliminuoret olivat valmiit jopa niin radikaaliin ajatukseen, että jotkut Koraanin kohdat voisi poistaa kokonaan nykyaikaan sopimattomina. Erityisen vaikeita nuorille ovat naisten asemaan liittyvät kirjoitukset. Todistajana miehen sana painaa Koraanin mukaan enemmän kuin naisen. Myös perinnönsaajana mies on aina etusijalla.

Jotkut haastateltavat kuitenkin painottivat, että Koraanin käsitykset sukupuolten tasa-arvosta ovat parempia kuin Muhammedia edeltäneet käsitykset Arabian niemimaalla olivat. Heidän mielestään suunta kohti tasa-arvoa on tärkeä.

– Haastateltavien mukaan Muhammedin aikana viestiä sukupuolten täydestä tasa-arvosta ei vielä olisi otettu vastaan, mutta suunta on selkeä, eikä Koraanin kirjaimeen pitäisi näissä asioissa pysähtyä, Pauha sanoo.

Lue myös:

Islamia opiskelevien oppilaiden määrä kasvaa – Pätevistä opettajista on pulaa

Ilmoita asiavirheestä