Olen naistenpäivien tilaisuudessa Kansanlähetysopistolla Ryttylässä, yhdessä viidesläisyyden pääpaikoista. Kuuntelen kertomuksia Jumalan hyvyydestä, lähetystyön rikkaudesta, Jeesuksen ristinuhrin voimasta ja uskon ihanuudesta. Välillä rukoillaan luontevasti.
Vanhan polven julistaja vakuuttaa, että Raamattuun voi aina luottaa, sillä Jumala itse puhuu siinä. Olen iloinen kuulemastani enkä vähiten siitä, että paikalla on runsaasti uusia nuoria kasvoja.
Peilaan opetusta vastikään ilmestyneeseen kirjaan Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Yksi artikkeleista, Eetu Kejosen kirjoittama analyysi, tarkastelee viidesläisyydestä erkaantuneiden kokemuksia. Olen hämilläni kirjan toteamuksesta, että viidesläisyydestä erkaantuneet muodostaisivat Suomen suurimman herätysliikkeen. Onkohan tämä totta vai ivaa? Mitä vikaa kuulemassani julistuksessa on?
Kejosen analyysi perustuu 19 omaelämäkerralliseen kirjeaineistoon, jossa kysyttiin erkaantumisen syitä sekä vastaajien nykyistä kirkko- ja uskontosuhdetta. Syinä erkaantumiseen olivat kirjoittajien mielestä liian ahtaat opilliset käsitykset sekä omaan elämäntilanteeseen sopimattomat normit varsinkin seksuaalisuuden alueella. Moni oli kokenut lakihenkisyyttä tai ryhmäpaineita evankelioimisen suhteen. Kirjeiden sisältö kuvasi pääosin 1960- ja -70-luvun nuoruusaikoja.
***
Olen ollut viidesläisen liikkeen piirissä 1960-luvulta lähtien ja sen työntekijänä yli neljäkymmentä vuotta. Siksi voin tunnistaa erkaantumisen syitä. Muistan hyvin 60-luvun radikaalisuuden niin politiikassa kuin hengellisellä rintamalla. Herätyksessä oli aitoa Jumalan Pyhän Hengen työtä, mutta myös ”astian makua”. Valitettavasti jotkut saivat haavoja ja jättivät liikkeen.
Mutta herätysliike ei tunkkaannu, jos se tunnustaa omat virheensä ja harjoittaa kriittisyyttä itseään kohtaan. Moni 1960-luvulla uskoon tulleista kokee viidennen liikkeen yhä hengelliseksi kodikseen.
Samoin kuin yksilö, myös herätysliike voi kasvaa ja kypsyä elämänkokemuksen myötä. Näin on tapahtunut Kansanlähetyksellekin. Kasvuun on kuulunut muun muassa tasapainoinen julistus Jumalasta Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Yksi liikettä raittiilla tavalla avartanut seikka on lähetystyö ja lähetystyöntekijöiden kokemukset eri kulttuureista ja kirkoista.
Viidesläiset ovat aina halunneet vaikuttaa kirkossamme kaikilla tasoilla. Uskon, että heillä on yhä oma tehtävä siinä. Vankka Raamatun sanan opetus, maallikoiden panos, lähetystyön ja evankelioimisen tärkeys ovat yhä aarteita, joista ei kannata luopua.
Kirkko köyhtyisi huomattavasti, jos herätysliikkeiden toimintamahdollisuuksia kavennettaisiin.
Kirjoittaja on pitkäaikainen Japanin lähetti, kirkollinen vaikuttaja ja eläkkeellä oleva toimittaja. Kolumni on julkaistu 11.3.2022 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
Lue myös:
Tutkija pyysi kirjoituksia entisiltä viidesläisiltä – näin he kertoivat irtautumisensa syistä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.