”Yritämme luoda osastollemme mahdollisimman kodinomaisen ja iloisen tunnelman. Lapsille on tärkeää, että he voivat elää tällä mahdollisimman normaalia elämää, leikkiä, pelata ja käydä koulua.”
Nuori huivipäinen nainen, tohtori Khandra Salami, puhuu työstään innolla ja lämmöllä. Käytävällä kulkee koko ajan väkeä.
”Olemme hankkineet lapsille kannettavia tietokoneita ja tabletteja. Niiden välityksellä he voivat paremmin pitää yhteyttä vanhempiinsa ja perheisiinsä. Pienet potilaamme eivät tule sairaalaan vanhempiensa kanssa, vaan mukana oleva aikuinen on yleensä mummo tai vanhempi naispuolinen naapuri. Yhteisössämme varsinkin naiset menevät nuorena naimisiin ja saavat ensimmäiset lapsensa usein alle 20-vuotiaina. Alle 35-vuotiaat eivät saa poistua Gazan alueelta. Siksi äidit eivät voi olla sairaiden lastensa vierellä sairaalassa.”
***
Tohtori Salami johtaa Jerusalemissa sijaitsevan keisarinna Augusta Viktorian sairaalan lasten saattohoito-osastoa. Monet osaston lapsista ovat asuneet sairaalassa jo pitkään. He ovat käyneet läpi monet syöpähoidot.
On myös niitä, jotka ovat olleet täällä vain lyhyen aikaa. He ovat olleet sairaina jo pitkään, mutta matkustusluvan saaminen on kestänyt liian kauan. Kun he ovat viimein päässeet tutkimuksiin, sairaus on ollut jo niin pitkällä, että mitään ei ole ollut tehtävissä.
Khandra-tohtorin ja hänen henkilökuntansa tehtäväksi jää huolehtia, että lasten viimeiset päivät ovat mahdollisimman kivuttomia, hyviä ja iloisiakin.
Osaston käytävällä on vaikea kuvitella, että moni pieni elämä on täällä päättymässä aivan liian aikaisin. Ihmisiä tulee ja menee – melkein kaikki ovat naisia. Tilat ovat ahtaat, mutta kotoisat. Käytävän nurkassa on pyöreä pöytä. Sen ääressä istuu kaksi naista rakentamassa pienen pojan kanssa palapeliä. Seinällä pöydän yläpuolella on suuri Barbie-juliste. Potilashuoneen ovi on auki. Sängyllä istuu kouluikäinen tyttö ja tekee matematiikan tehtäviä opettajansa kanssa.
***
Luterilaisen maailmanliiton omistama keisarinna Augusta Viktorian sairaala on ainoa sairaala, joka tarjoaa palestiinalaisalueiden asukkaille syöpähoitoja ja dialyysia. Kansainvälisen yhteisön taloudellinen tuki on ratkaisevan tärkeää sen toiminnan jatkumisen kannalta.
Riittävä rahoituskaan ei kuitenkaan auta, jos pienimpienkin potilaiden pääsyä elintärkeisiin hoitoihin rajoitetaan poliittisten konfliktien vuoksi.
Kirjoittaja on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri.
Kuva: Kuva: Marie Renaux / Luterilainen maailmanliitto
Lue myös muita Kaisamari Hintikan kolumneja:
Kolumni: Kristityn tehtävänä on ylläpitää rauhaa siellä, missä se on uhattuna
Kolumni: Ympäristönsuojelu on oleellinen tapa elää todeksi kristillistä uskoamme
Kolumni: Jokaisella on oikeus toivoon – ja unelmaan
Kolumni: Nuorten johtajuus tuo tarkkanäköisyyttä, johon me keski-ikäiset emme keskenämme yllä
Kolumni: Kuilut virkateologian eri koulukuntien välillä tuntuvat vain syventyneen
Kolumni: Kirkolle jäsenkunnan monimuotoisuus on yhtä tärkeää kuin ykseyskin
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.