Vuosia sitten törmäsin kirjaan Common Prayer – A liturgy for Ordinary radicals eli Rukouskirja tavallisille radikaaleille. Se on amerikkalainen, eri kristillisten kirkkokuntien yhdessä laatima julkaisu, jossa on hyvin perinteisiä rukoushetkiä. Niihin kuuluu psalmeja, raamatuntekstejä ja rukouksia.

Kirjasta löytyy rukoushetki vuoden jokaiselle päivälle. Rukoushetken runkoa on helppo seurata, ja se on kätevä myös seurakunnan yhteiseen rukoukseen. Olen itsekin rukoillut lukemattomia kertoja kirjan rukouksia yhdessä toisten kanssa. Kätevyys ei kuitenkaan vielä tee kirjasta erityistä.

Erityisen – ja nimensä mukaan radikaalin – siitä tekevät eri päivinä esiin nostetut merkittävät henkilöt: pyhimyskalenteri, kuten vanhastaan sanottaisiin. Lähes joka päivä mainitaan joku esikuvallinen henkilö, kerrotaan jotakin hänen elämästään ja luetaan jokin hänen tekstinsä.

”Voimme oppia heiltä paljon oikeudenmukaisuudesta ja sitkeydestä taistella sen puolesta.”

Osa esikuvista on tuttuja ja itsestään selviä: Fransiskus Assisilainen, Benedictus Nursialainen, Lisieux’n Teresa, Martti Luther ja niin edelleen.

Mutta mukana ovat myös amerikkalainen orjuuden vastustaja Frederick Douglass, rotusorron vastaisten taistelun merkkihenkilö Martin Luther King, juutalaisia holokaustilta suojellut Oskar Schindler ja monet muut modernin ajan ihmiset, jotka ovat olleet oikeudenmukaisuuden puolella ja maksaneet siitä usein kovan hinnan.

Heitä, joille voimme olla kiitollisia siitä, että maailma on monin tavoin parempi paikka kuin ennen. Heitä, joilta voimme oppia paljon niin oikeudenmukaisuudesta kuin sitkeydestä taistella sen puolesta.

Pyhäinpäivänä muistelimme edesmenneitä pyhiä. Meille tärkeitä ja läheisiä, meille esikuvallisia ja meille tietä raivanneita. Tavallisia radikaaleja, jotka omassa elämässään ovat saaneet vastuuta ja tehtävän, ja jotka ovat halunneet tehdä maailmasta paremman paikan.

Jotkut heistä ovat jääneet historiaan ja heidän nimensä voivat löytyä rukouskirjasta. Toiset ovat omalla esimerkillään ja elämällään jättäneet pysyvän jäljen meidän jäljessä tulevien sydämiin, keskellä elämän arkea, tekemättä numeroa itsestään. He ovat kaikki tärkeitä tavallisia radikaaleja, joita voimme muistaa ja joiden elämästä voimme kiittää.

Jumala, Luojamme,
luo uusi toivo tähän maailmaan.
Lohduta häntä, joka suree.
Häntä, joka pelkää.
Häntä, joka ei löydä tietä eteenpäin.
Anna toivo tulevasta.

Kristus, Vapahtajamme,
Ole hänen kanssaan, jonka huolet musertavat alleen.
Hänen kanssaan, joka on yksin.
Hänen kanssaan, jonka läheinen on sairastunut vakavasti.
Hänen, joka odottaa tietoa sairaudestaan.
Kulje vierellä ja pidä kädestä.

Pyhä Henki, Puolustajamme,
puolusta häntä, joka ei saa oikeutta.
Anna voimaa hänelle, jonka kutsut työhösi.
Uudista, kanna ja johdata eteenpäin.
Pyhä Jumala, Luoja, Vapahtaja ja Puolustaja, ole kanssamme.

Aamen.

Kolumni on julkaistu Askel-lehdessä 11/2026.

Lue myös muita tuomaspappi Kati Pirttimaan kolumneja:

Kolumni: Ristikukkula huokuu rukousta, kaipausta ja rakkautta

Kolumni: Elävä vesi parantaa ja tuo toivon

Ilmoita asiavirheestä