Yksi itselleni tärkeimmistä lapualaisista erikoisuuksista on virren Herraa hyvää kiittäkää veisaaminen äänissä. Körttiseuroissa, kirkkokonserttien yleisössä ja joskus muissakin tilaisuuksissa on paikalla heitä, jotka osaavat laulaa melodian tueksi altto-, tenori- tai bassoääntä yli sata vuotta vanhan, Oulaisten kanttori-urkurin Kustaa Penttilän (1888–1950) tekemän kuorosovituksen mukaan. Kun ensimmäisen säkeistön yksiääninen veisuu avautuu toisen säkeistön alussa neliääniseksi, vaikutelma on vavahduttava.

Herraa hyvää kiittäkää on nähdäkseni paitsi körttiläinen, myös lapualainen tapa päättää tilaisuus. Sen jälkeen on hyvä lähteä, se on merkki siitä, että enää enempää puheita, esityksiä tai muuta ohjelmaa ei ole luvassa. Matkaevääksi korviin jää kaikumaan ihmisen pieni mutta pippurinen osallisuus maailmankaikkeuden perimmäiseen sopusointuun: ”Luodut kaikki laulakaa / Luojan suurta kunniaa.”

AJASSAMME KUULEE huolestuneita äänenpainoja siitä, kuinka lapset ja nuoret eivät enää laula. Viimeksi asia tuli vastaan kuorojen ja orkestereiden harrastejärjestöjen Sulasol-lehdessä (4/24). Ylisukupolvinen ”ei löydy sävelkorvaa” -trauma, harrastusmahdollisuuksien laventuminen ja kännykkä pakottavat etsimään keinoja laulamisen ilosanoman eteenpäin välittämiseksi. Mikä on kirkon ja minun henkilökohtaisen elämäni paikka tämän huolen jakajana?

Laulamisen ja etenkin yhdessä laulamisen hyvinvointivaikutukset on tunnettu jo ennen kuin moderni tutkimus on ne vahvistanut. Kirkossa on aina ymmärretty, että laulaminen herättää tunteita, vahvistaa oppimista ja yhdistää ihmisiä toisiinsa.

Suomessa kristilliset kirkot ovat yhdessä ajateltuna valtava musiikkitoimija. Toiminnan sydämessä on yhteislaulu Jumalan kiitokseksi ja kunniaksi. Sen pohjalta elää ja versoo jatkuvasti uutta laulua eri-ikäisten muskareissa, kuoroissa ja muissa musiikkiryhmissä ja seurakuntien tilaisuuksissa.

Jokainen voi omassa elämässään elvyttää hyräilemisen kulttuuria sekä rohkaisevaa suhtautumista lasten äänenkäyttöön.

KUN YLEINEN huoli suomalaisen kulttuurielämän puolesta voimistuu, pitäkäämme kirkossa yllä ja vahvistakaamme tätä soivaa elämäntodellisuutta, joka kuuluu kaikille. Siihen meillä on ainakin luterilaisessa kirkossa yhä ainutlaatuiset edellytykset.

Jokainen voi omassa elämässään elvyttää hyräilemisen ja lauleskelemisen kulttuuria sekä rohkaisevaa ja ei-arvottavaa suhtautumista lasten luonnolliseen laulamiseen ja äänenkäyttöön.

Tärkeä on myös yhdessä pitää kiinni vanhasta hyvästä kirkollisesta tavasta: Olipa kerran talousjohtaja, joka tuli muualta työelämästä seurakuntaan töihin. Entiset työkaverit kysyivät myöhemmin, onko erilaista olla töissä kirkossa. Talousjohtaja vastasi, että muuten ihan samanlaista kuin muissakin työpaikoissa, mutta joka kokouksen aluksi lauletaan.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!