Kolumni: Isoisän pienenä henkivartijana olin kuin haudalta palaavat naiset – peloissaan ja riemuissaan

Kolmannen päivän aamu oli arkipäivä sapatin jälkeen. Jeesuksen seuraajista osa lähti kalaan, kuin esimerkkinä siitä, että hämmennyksen aikana on kiinnityttävä arkiseen. Ylösnoussut kohdataan tämän elämän työssä, vaivassa ja epäonnistumisissa, Juha Tanska kirjoittaa. Kuva: Jukka Granström

Naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille – Matt. 28:8. Sain isoisäni kuoleman jälkeen muistoksi hänen rannekellonsa. Hihna oli mustaa nahkaa. Koneiston jousi piti virittää joka päivä. Taulun viisarit ja numerot hohtivat himmeinä pimeässä. Kun paristokäyttöiset kellot yleistyivät 1970-luvulla, väsyin jokapäiväiseen kellon vetämiseen, hylkäsin lahjan kaapin hyllylle ja…

Etkö ole vielä tilaaja?

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!
Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin ja näköislehtiin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Joko käytit mahdollisuutesi?

Tartu nyt tähän tarjoukseen:
Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin ja näköislehtiin vain 4,90 €/kk kahden kuukauden ajan. Kahden kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90 €/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliYlösnousemuksen kieltäminen tekisi Jeesuksesta vain hyvän elämän opettajan, sanoo Lars Aejmelaeus
Seuraava artikkeliYlösnousseesta Kristuksesta puhuttaessa me puhumme pääasiasta, ajattelee Matti Myllykoski

Ei näytettäviä viestejä