Paljastan korttini ja tunnustan oitis: olen kastejuhlassa antanut kummitodistuksia kirkkoon kuulumattomille kummeille. En kuitenkaan siksi, että tahtoisin niskuroida ohjeistuksia vastaan.
Useita perheitä jännittää kertoa kastepapille siitä, että joku heidän kummikandidaateistaan ei ole kirkon jäsen. Olen toistuvasti kohdannut lämpimän keskustelun päätteeksi arastelevat vanhemmat, jotka ujosti kysyvät: kuinkas me nyt pärjätään kun yksi kummeista ei… krhm… kuulu kirkkoon…
Olen vastannut, että häntä ei kirkonkirjoihin virallisesti voida kummiksi merkitä. Ilo saa silti koskettaa häntäkin: hänelle tärkeän ystäväperheen lapsi kastetaan. Kasteen lahja ja armon valo saa säteillä myös hänen elämäänsä. Raamatun katkelmia ja esirukoustehtäviä jaettaessa olen antanut kohtia mielelläni kirkkoon kuulumattomien kummien luettavaksi.
* * *
Lopuksi olen jakanut kaikille perheen valitsemille kummeille kummitodistukset, sillä kastejuhla on yhdistymisen ja ilon, ei syyttelyn ja erottelun hetki. Kastetilaisuus voi olla tervetulotoivotus kirkkoon myös niille kastevieraille, jotka eivät jäseniä ole.
Olen seurannut kummitodistuksista käytävää kiistelyä. Joku on moittinut irtopisteitä kerääviä pappeja, jotka tahtovat mielistellä kasteperheitä ja kirkosta eronneita. Joku on todennut, että kummitodistus on vain pala paperia eikä tällainen ele maksa kenellekään mitään.
Molemmat ovat osin oikeassa: Jos perhe kutsuu minut kotiinsa kastamaan lapsensa seurakunnan jäseneksi, minä tahdon tehdä heille mieliksi. Jos perhe luottaa seurakuntaan ja sen edustajaan niin, että sallii hänen kastaa lapsensa, minä voin luottaa perheeseen siten, että annan arvoa heidän valitsemilleen kummeille. Ja lopultahan kummitodistus on vain paperinpala.
* * *
Toisaalta paperinpalat ovat aina muuttaneet maailmaa. Eikö seurakuntayhteytensä menettänyt kummi kaipaa Raamatun jakeilla evästettyä kummikirjaa kaikkein kipeimmin?
Teologisessa mielessä herää kysymys kummin roolin muuttumisesta: eikö voi ajatella, että kummilapsi voi evankelioida myös kummia? Kirkkoon kuuluva ystäväperhe ja kastettu kummilapsi voivat avata paperilapun saaneelle epäviralliselle kummille uuden yhteyden seurakuntaan.
Ihmisillä on erilaisia polkuja Jumalan luokse ja kirkon yhteyteen. Muistan erään kastetilaisuuden, jota ennen kirkkoon kuulumaton kummi toivoi itse, että saisi lukea esirukouksen. Hän otti tehtävänsä vakavasti ja hoiti sen kunnialla. Eikä tarvitse arvailla, kuka rivissä veisasi innokkaimmin.
Toivottavasti kummiuden tehtävän vakavasti ottavat ja kastetilaisuudesta nauttivat kirkkoon kuulumattomat kummit ymmärtävät, että heitä kaivataan kirkossa. Heidän jäsenyytensä takaisi sen, että kummitodistuksia jaetaan tulevaisuudessakin.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!