Aloitetaan vaalien uskontokierros vanhimmasta ehdokkaasta, 78-vuotiaasta republikaanien presidenttiehdokkaasta Donald Trumpista. Hänen isoisänsä muutti 1800-luvun lopulla Lounais-Saksasta Kallstadtista Yhdysvaltoihin. Trumpit olivat luterilaisia.

Trumpin suvun luterilaisesta taustasta huolimatta Donaldia kasvatettiin Skotlannista Yhdysvaltoihin muuttaneen äidin Mary Ann os. MacLeodin uskontokunnan mukaan. Hän oli presbyteeri.

Donald Trump ei ole juurikaan kertonut kristinuskon vaikutuksesta lapsuudessaan tai nuoruudessaan.

Yhdeksi varhaiseksi vaikuttajakseen hän on kuitenkin nimennyt presbyteerikirkon pastori Norman Vincent Pealen ja erityisesti tämän kirjoittaman teoksen The Power of Positive Thinking. Kyseinen kirja on suomennettu nimillä Onnellisen elämän edellytykset sekä Ole oman onnesi seppä. Yksinkertaistettuna Peale korosti, että usko omaan itseensä on yhtä tärkeää kuin usko Jumalaan.

Donald Trump vihittiin ensimmäisen puolisonsa Ivana Zelníčkován kanssa presbyteerisessä kirkossa Manhattanilla. Toisen vaimonsa Marla Marplesin kanssa hänet vihittiin Plaza hotellissa New Yorkissa. Nykyisen vaimonsa Melania Knavsin kanssa hänet vihittiin episkopaalisessa kirkossa Floridassa.

DONALD TRUMP on yrittänyt hyödyntää Raamattua julkisessa kuvassaan. Siihen liittyy muun muassa tapahtuma koronavuodelta 2020. Poliisi oli häätänyt Valkoisen talon edessä olevalta suurelta Lafayette-aukiolta Black Lives Matter -mielenosoituksen.

Hetkeä myöhemmin silloinen presidentti Trump käveli Valkoisesta talosta Lafayette-aukion toisella puolen olevan episkopaalisen Pyhän Johanneksen kirkon eteen. Hän seisoi siinä kuvattavana Raamatun kanssa kertomatta selkeästi miksi.

Lafayetten aukio on muuten saanut nimensä ranskalaisen markiisi Gilbert du Motier de Lafayetten mukaan. Sekä Yhdysvaltain vapaussotaan että Ranskan vallankumoukseen osallistunut markiisi oli tunnettu muun muassa orjuuden vastustamisesta.

Donald Trump on sanonut Raamatun olevan hänen suosikkikirjansa. Tämän vuoden pääsiäisen alla hän alkoi myydä Raamattuja 60 dollarin, noin 55 euron hintaan. Kyseisissä Raamatuissa on osia Yhdysvaltain perustuskirjoista.

Raamattua on myyty mainoslauseella Make America Pray Again, joka on muunnelma hänen Maga-vaalisloganistaan Make America Great Again.

Vuonna 2020 Donald Trump ilmoitti, ettei hän ole minkään tunnustuskunnan jäsen. Trump pitää yhteyksiä evankelikaalisten seurakuntien pappeihin ja evankelistoihin. Erityisessä asemassa on ollut evankelista Paula White. Billy Grahamin poika Franklin Graham oli yksi monista evankelikaalisista johtajista, jotka saivat kutsun valkoiseen taloon Trumpin presidenttiaikana.

VUONNA 2017 Donald Trump ja Melania Trump vierailivat Vatikaanissa ja tapasivat paavi Franciscuksen. Vierailun yhteydessä isolle osalle amerikkalaisia tuli yllätyksenä, että Melania Trump on katolilainen.

Tapaamisessa hän pyysi Paavilta siunauksen ruusukolleen. Melania Trump on syntynyt entisen Jugoslavian alueella Nova mestossa, nykyisen Slovenian alueella. Hänen isänsä kuului kommunistiseen puolueeseen.

Mediatiedot vaihtelevat siitä, kastettiinko Melania Knavs jo lapsuudessaan. Joidenkin tietojen mukaan hänet kastettiin salaa äitinsä kotikaupungissa Rakassa. Melania Trumpilla on ollut viime vuosina tapana päättää osa puheistaan rukoukseen.

DONALD TRUMPIN varapresidenttiehdokas, senaattori J.D. Vance on nykyisin katolilainen, mutta hänellä on taustaa myös helluntailaisuudessa.

Hän on kasvanut Appalakien vuoristossa niin sanotulla hillbilly-alueella. Vancen elämäkertateoksesta Hillbilly Elegy on tehty samanniminen Netflixin julkaisema elokuva.

Vancen lapsuuden perheellä ei ollut tapana käydä kirkossa. Hänen eri kodissa asunut biologinen isänsä oli liittynyt helluntailaiseen seurakuntaan. J.D. Vance piti jonkun aikaa nuoruusvuosinaan itseään helluntailaisena. Jälkikäteen hän on selittänyt, että se saattoi osin liittyä haluun miellyyttää isää.

J.D. Vance on käsitellyt uskonnollista ajatteluaan julkisuudessa. Katolisessa The Lamp -lehden omaelämäkerrallisessa esseessä hän kertoi siitä, miten huumeita käyttävä teini, jolla oli ongelmia koulussa ja kotona, päätyi katolisen kirkon jäseneksi. Hänet kastettiin ja liitettiin katoliseen kirkkoon vuonna 2019.

Katolisen kirkon papiston seksuaaliset väärinkäytökset pitkittivät liittymispäätöstä. Vance pohti myös sitä, oliko katoliseen kirkkoon liittyminen reilua puolisoa kohtaan, koska tämä ei ollut katolilainen heidän avioituessaan. Puoliso Usha Chilukuri Vance kuitenkin kannusti puolisoaan tekemään tämän ratkaisun.

The Lamp-lehden esseessä J.D. Vance kirjoittaa uskostaan muun muassa näin: ”Kyse on messuun osallistumisesta ja sakramenttien saamisesta myös silloin kun se tuntuu vaikealta tai epämukavalta. Kyse on monista asioista, joita en vielä ymmärrä, mutta ymmärrykseni voi ajan myötä kasvaa.”

J.D. Vancen sivistynyttä tekstiä lukiessa on vaikea ymmärtää, miten sama henkilö on ollut lietsomassa vihaa haitilaisia pakolaisia vastaan väittämällä heidän tappavan kissoja ja koiria ravinnokseen Springfieldin kaupungissa Ohiossa.

Vancen puoliso Usha Chilukuri kasvoi San Diegossa keskiluokkaisella alueella, ja hänet kasvatettiin hinduksi. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Intiasta Yhdysvaltoihin.

Usha Chilukuri ja J.D. Vance tutustuivat Yalen yliopistossa, ja heidät vihittiin avioliittoon sekä kristillisin että hindumenoin. Chilukuri ei ole juurikaan puhunut uskonnostaan julkisuudessa. Nuorempana hän oli rekisteröitynyt demokraattien äänestäjäksi.

Emhoff on ensimmäinen juutalainen varapresidentin puoliso.

MYÖS DEMOKRAATTIEN presidenttiehdokkaalla Kamala Harrisilla on yhteyksiä hindulaisuuteen, sillä hänen äitinsä Shyamala Gopalan oli syntyisin Intiasta. Perheen isä oli jamaikalaissyntyinen taloustieteen professori Donald Harris.

Kamala Harris on kertonut, että hänen äitinsä kasvatti kaksi tytärtään omaksumaan mustaihoisen identiteetin. Äiti oli sitä mieltä, että tyttäriä pidetään Yhdysvalloissa joka tapauksessa mustina.

Sunnuntaisin äiti lähetti Kamalan ja hänen siskonsa Mayan kirkkoon. Jälkikäteen Kamala Harris on kertonut oppineensa siellä, että sana usko (faith) on verbi, jota täytyy elää todeksi teoissa. Hän kuuluu nykyisin pastori ja ihmisoikeustaistelija Amos Brownin johtamaan baptistikirkkoon San Franciscossa. Kyseinen kirkko edustaa baptistien liberaalimpaa siipeä.

Kamala Harris on sanonut kirkon olevan voimaantumisen paikka. Hänen mukaansa seurakunnassa saa tuntea olevansa osa yhteisöä.

Amos Brown on niitä harvoja, jotka aikoinaan osallistuivat pastori ja ihmisoikeustaistelija Martin Luther Kingin pitämälle ainoalle luentosarjalle. Kingin elämäntyö on inspiroinut myös Kamala Harrisia.

Kamala Harris avioitui kymmenen vuotta sitten kalifornialaisen lakimiehen Doug Emhoffin kanssa. Hänen isovanhempansa pakenivat 1800-luvun lopussa vainoja läheltä Krakovaa Yhdysvaltoihin.

Emhoff on ensimmäinen juutalainen varapresidentin puoliso. Varapresidentin virka-asunnon ovessa on juutalaiseen perinteeseen kuuluva mezuzah, pieni kotelo, joka sisältää jakeita toorasta.

Doug Emhoff on keskittynyt antisemitismin vastaiseen työhön. Hän on sanonut, että se olisi hänen työssään keskeistä myös siinä tapauksessa, että hänestä tulisi Yhdysvaltain presidentin puoliso.

YHDYSVALTAIN DEMOKRAATTISEN puolueen varahpresidenttiehdokkaalla, Minnesotan kuvernööri Tim Walzilla on sukujuuria sekä Saksassa että Ruotsissa.

Hän kasvoi katolisessa perheessä Nebraskassa, mutta liittyi luterilaiseen kirkkoon avioliiton myötä vuonna 1994. Walzit kuuluvat ELCA:an, joka on Yhdysvaltain suurin luterilainen kirkko. Siinä on 2,9 miljoonaa jäsentä.

Kaliforniassa asuva ELCA:n siirtolaispappi ja teologian tohtori Jarmo Tarkki sanoo, että Yhdysvalloissa kirkkokunnan ja jopa uskonnon vaihtaminen on tavanomaisempaa kuin esimerkiksi Suomessa.

Asukasluvultaan Suomen kokoinen Minnesota on maan luterilaisin osavaltio. Sen asukkaista noin 20 prosenttia on luterilaisia. Pohjoismaista aikanaan seudulle muuttaneet siirtolaiset ovat pääsyy luterilaisuuden painottumiseen.

Tarkki muistuttaa siitä, että Yhdysvalloissa on 50 osavaltiota, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia.

– Tässä suhteessa Yhdysvallat muistuttaa Euroopan unionia, jonka jäsenvaltiot ovat poliittisilta painotuksiltaan erilaisia.

Tim Walzilla ei ole tapana esimerkiksi sosiaalisessa mediassa korostaa uskonnollisuuttaan. Hän on kuitenkin puheissaan käyttänyt termiä ”Minnesotan luterilainen”. Tähän käsitteeseen liittyy huumoria: Walzin mukaan Minnesotan luterilaisilla on sellainen sääntö, että jos he puhuvat ääneen tekemistään hyvistä teoista, ne menettävät merkityksensä. Siksi Walzin mukaan täytyy saada joku toinen puhumaan omista hyvistä teoista.

Minnesotassa poliisin otteissa menehtyneen George Floydin synnyttämien mellakoiden yhteydessä osavaltion kuvernöörinä toiminut Walz kokosi yhteen osavaltion uskonnollisia johtajia. Tarkoituksena oli, että uskonnolliset johtajat yhdessä yrittäisivät rauhoittaa väkivaltaisiksi yltyneitä mellakoita. Osin he onnistuivatkin siinä.

Korona-aikana Tim Walz sai voimakasta arvostelua muun muassa katolilaisesta kirkosta ja luterilaisesta Missouri Synodin kirkosta asetettuaan rajoituksia jumalanpalveluksissa kokoontumisille.

Laskentavasta riippuen Tim Walz olisi Yhdysvaltain joko ensimmäinen tai toinen luterilainen varapresidentti. 1960-luvulla varapresidenttinä toiminut Hubert Humprey kasvoi luterilaisessa perheessä, mutta liittyi sittemmin metodistiseurakunnan jäseneksi.

Tim Walzin puoliso Gwen Walz on syntyjään luterilainen. Hän on tehnyt työuraa opettajana ja kasvatukseen liittyvissä hallinnollisissa tehtävissä. Gwen Walz on kotoisin Minnesotasta. Hänen äitinsä toimii 85-vuotiaana yhä kotiseurakuntansa urkurina.

”Kirkko on vaarassa menettää oikeutensa verovähennyskelpoisiin lahjoituksiin, jos kirkko ottaa selkeää puoluepoliittista kantaa”

VOISI KUVITELLA, että ELCA:ssa osoitettaisiin innostumista siitä, että varapresidenttiehdokas on kyseisen kirkon jäsen.

– Julkista sitoutumista määrätyn ehdokkaan taakse rajoittaa lainsäädäntö. Kirkko on vaarassa menettää oikeutensa verovähennyskelpoisiin lahjoituksiin, jos kirkko ottaa selkeää puoluepoliittista kantaa, Jarmo Tarkki sanoo.

– Erityisesti protestanttisten kirkkokuntien painotuksista voi kuitenkin päätellä, kumman presidenttiehdokkaan kanssa niillä on enemmän yhteistä.

Hänen mukaansa presidenttiehdokkaiden uskonnollisilla näkemyksillä on Trumpin ja Harrisin välisessä vaalitaistelussa ainakin tähän mennessä ollut yllättävän vähän merkitystä.

Yhdysvaltalaisen tutkimusyhteisö Pew Research Centerin elo-syyskuun vaihteessa julkistaman kyselyn mukaan Donald Trumpin kannatus on edelleen vahvaa valkoisten protestanttien ja katolilaisten parissa.

Trumpia kannattaa 82 prosenttia valkoihoisista protestanteista ja 61 prosenttia valkoihoisista katolilaisista. Kamala Harrisia kannattaa puolestaan 86 prosenttia mustista protestanteista.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä