Kiteen ja Rääkkylän seurakunnat yhdistyvät ensi vuoden alussa, samaan aikaan kun tapahtuu myös kuntaliitos. Rääkkylään perustetaan kappeliseurakunta, joka on käytännössä seurakunnan työn ja toiminnan sekä työntekijöiden pelastusoperaatio.
Tämä on sekä Rääkkylän että Kiteen kirkkovaltuustojen tahto. Kirkkohallitus tekee lopullisen päätöksen valtuustojen tekemän aloitteen pohjalta.
Rääkkylässä asuva Irja Ihalainen myöntää, että ilmassa on jonkin verran kysymyksiä pienen seurakunnan alle 2 000 jäsenen keskuudessa. Onko meillä jatkossa pappia? Onko meillä sitä tai tätä?
Ihalainen luottaa, että kappeliseurakunta palvelee hyvin tarkoitustaan – kunhan jokainen muistaa olemassa olevat realiteetit.
– Pitää sopeutua siihen, että väkiluku vähenee.
Rääkkylän kirkkovaltuusto päätti yhdistymisestä Kiteen seurakuntaan elokuussa. Seurakuntien liitosta on valmisteltu huhtikuun lopusta alkaen.
Kiteen seurakunnan kirkkoherra Ilmo Kurkola muistuttaa Kesälahden kappeliseurakunnan toimivan hyvänä esimerkkinä. Kesälahden seurakunta lakkautettiin 2013.
– Meillä on menossa jo neljäs vuosi Kesälahden kanssa kappeliseurakuntaelämää. Se on sujunut hyvin. Toiminta on jatkunut kuten ennenkin tuttujen työntekijöiden kanssa. Kesälahden kirkkoon saimme maalämmön. He ovat huomanneet, että heistä on pidetty huolta. Aloite seurakuntaliitoksesta tuli Kesälahden suunnalta.
Säästöjä tarvitaan henkilöstömenoissakin
Rääkkylän seurakunnan viisi vakinaista työntekijää siirtyvät Kiteen seurakuntaan ja jokaisen virkapaikkana tulee olemaan Rääkkylän kappeliseurakunta.
Samalla määräaikaiset kirkkoherran ja talouspäällikön virat päättyvät. Jo aikaisemmin Rääkkylässä on jätetty täyttämättä kanttorin ja kanslistin virat. Aikaisempiin vuosiin verrattuna on siis neljä virkaa, joita ei organisaatiomuutoksenkaan aikana täytetä.
– Ajatuksena on, että yksi Kiteen seurakunnan kappalaisistamme sijoitetaan Rääkkylään, kappeliseurakunnan kappalaiseksi, Kurkola täsmentää.
Säästöjä henkilöstömenoissa tarvitaan, kun muistetaan Rääkkylän seurakunnan taloudelliseen ahdinkoon ajanut alijäämäinen lähihistoria. Rääkkylän seurakunnan metsävarat ovat huvenneet kovalla vauhdilla vuosien varrella. Enää ei ole puuta myytäväksi niin kuin ennen vanhaan eivätkä verotulot kata menoja.
Leveämmät harteet ovat tarpeen kiinteistöihin kohdistuvien kustannuspaineiden takia.
– Korjausvelkaahan Rääkkylässä on. Kiteellähän on kivikirkko, mutta Rääkkylässä on iso puukirkko, joka vaatii ulkomaalauksen lähivuosina.
– Myös Rääkkylän seurakuntatalon ulkomaalaus on tulossa, Kurkola tietää.
Ilmo Kurkola ei pelkää Rääkkylän keikauttavan synkällä taloushistoriallaan Kiteen seurakunnan venettä.
– Korjausvelka kuormittaa Kiteen seurakuntaa, mutta meidän on tehtävä hyvät suunnitelmat.
Rääkkylä vaihtaa Mikkelin piispan alaisuuteen
Näillä näkymin ensi vuoden jumalanpalvelukset alkavat kello 13 Kiteen kappeliseurakunnissa Rääkkylässä ja Kesälahdella. Kiteen pääkirkossa jumalanpalvelus alkaa kello kymmeneltä.
Yhdentoista rääkkyläläisseurakuntalaisen kyselyotannan perusteella kappeliseurakunta on enemmän mahdollisuus kuin mitään muuta. Jumalanpalveluksen alkamisajankohdankin siirtyminen hyväksytään. Esimerkiksi eräs Haapasalmella asuva pienten lasten äiti näkee myöhäisemmän ajan sopivan paremmin perheen päivärytmiin.
Taustalla voi olla sekin, että elämä Rääkkylän seurakunnassa on ollut välillä vaikeaa.
Henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä repineistä sisäisistä ristiriidoista on jo aikaa, mutta muutaman vuoden takaiset tai sitä vanhemmat koettelemukset ovat silti seurakuntalaisten muistissa.
Ajatus kappeliseurakunnasta ja kuulumisesta isompaan yhteisöön voi olla monille jopa helpottava ajatus.
Rääkkylän kirkossa järjestetään loppiaisena liitosjuhla ja jumalanpalvelus, johon osallistuvat Mikkelin piispa Seppo Häkkinen ja Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Samalla Jolkkonen luovuttaa Rääkkylän kappeliseurakunnan Mikkelin piispan alaisuuteen.
”Kappeliseurakunta on ainoa toimiva malli”
Ilmo Kurkola korostaa rääkkyläläisten ansaitsevan hyvin toimivan kappeliseurakunnan. Hän aloitti työuransa pappina vuonna 1983 Rääkkylässä.
– Ehdin melkein viisi vuotta siellä olla nuorena pappina. Se on mukava seurakunta, jonka ympärillä on paljon rantaviivaa. Kirkko on siellä todella kaunis. Työyhteisökin voi olla siellä luottavaisin mielin, kun neuvotellaan ja sovitellaan.
Kappeliseurakunta oli ainoa mahdollinen malli Rääkkylälle. Seurakuntayhtymämalli ei olisi tuonut säästöjä ja sulautuminen Kiteen seurakuntaan olisi horjuttanut rääkkyläläisten paikallisidentiteettiä, Kurkola näkee.
Vuonna 2017 Rääkkylässä ei ole enää omaa kirkkovaltuustoa eikä -neuvostoa.
Rääkkylän kappeliseurakunnan asioiden hoitamista varten perustetaan kappelineuvosto, jonka jäsenet Kiteen kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kappeliseurakunnan alueella asuvista seurakunnan jäsenistä.
Siirtymävaiheessa ei järjestetä ylimääräisiä seurakuntavaaleja. Kiteen seurakunnan kirkkovaltuustoa ja -neuvostoa täydennetään tarvittavilta osin Rääkkylän seurakunnan luottamushenkilöillä.
Tarinatuvan säilyminen on tärkeää
Rääkkylän kirkkokuoron puheenjohtajana Sirkka-Liisa Vuorjoki odottaa innolla lisääntyvää ruohonjuuritason yhteistyötä Keski-Karjalassa.
Noin 40 vuotta Rääkkylässä asuneena ja entisenä kiteeläisenä Vuorjoki tiedostaa senkin, että uusi tilanne myös arveluttaa joitakin ihmisiä.
– Toivotaan, että esimerkiksi jumalanpalvelukset ja Tarinatuvan toiminta jatkuvat.
Vuorjoen viittaaman Tarinatuvan kirpputorimyynnin tuotot on ohjattu lähetystyölle. Tarinatupa on seurakuntalaisten kohtauspaikka keskellä kirkonkylää.
Rääkkylän seurakunnan diakoni Satu Kinnunen odottaa mielenkiinnolla tulevaa.
Kinnunen korostaa uudistaneensa työnsä sisältöä tarpeiden mukaan tähänkin mennessä.
– En ole kokenut, että asiat toistaisivat itseään. Se on avartavaa, kun on isompi työyhteisö. Voin nähdä uusia työskentelymalleja, joita otan itsekin käyttööni.
Osa-asikaisina vasten tahtoaan
Rääkkylän vt. kirkkoherra Heikki Holkeri epäilee työntekijöiden olevan jossain määrin huolissaan töidensä tulevaisuudesta. Organisaatiomuutoksessa työt säilyvät, mutta kukaan ei voi varmuudella ennustaa tulevaisuutta kovin pitkälle.
– Kaikki työntekijämme tekevät työtä osa-aikaisesti. Tosin diakoniatyöntekijä tekee työtä oma-aloitteisesti 80-prosenttisesti. Muiden työsuhde on joko 50 tai 60 prosenttia, Holkeri kertoo.
Monilla Rääkkylän seurakunnan työntekijällä olisi halu tehdä kokoaikaisesti töitä. Työntekijät ovat kokeneet työnsä tärkeäksi.
– Rääkkyläläiset ovat seurakunnan toiminnalle hyvin vastaanottavaisia, Holkeri arvioi.
Kuvat: Henrik Rantanen. (Kuvia voi selata valkoisista nuolista.)
1. Rääkkylän kirkkokuoron toiminta on säilynyt aktiivisena vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, vaikka kunnan väkiluku laskee jatkuvasti.
2. Rääkkylän seurakunnan entinen kanttori Annikki Logrén ja kirkkokuoron puheenjohtaja Sirkka-Liisa Vuorjoki suhtautuvat kappeliseurakunnan tulevaisuuteen luottavaisesti.