Filippiinien uusi presidentti Rodrigo Duterte lupasi kovia otteita huumerikollisuuden kitkemiseksi. Poliisit ja palkkamurhaajat ovat murhanneet jo yhdeksän tuhatta ihmistä slummien kaduilla ja kodeissa.
– Huumeongelma voidaan ratkaista, mutta ei tappamalla. Ja jokainen kuolema pitäisi tutkia, sanoo kansalaisaktivisti Nardy Sabino.
Sabino toimii Filippiinien kirkkojen perustamassa Rise Up -liikkeessä, joka auttaa huumesodassa murhattujen perheitä pääkaupunki Manilan slummeissa. Liike tukee köyhiä ihmisiä antamalla lakineuvontaa ja henkistä tukea. Toiveena on, että ihmiset alkaisivat puolustaa itseään, mutta vasta yksi perhe on uskaltanut nostaa syytteen poliiseja vastaan.
Poliisit tunkeutuivat perheen 10 neliön hökkeliin yöllä, kun kaikki nukkuivat. Äiti ja pienet lapset ajettiin ulos alusvaatteisillaan. Perhe asuu poliisiaseman lähellä, mutta sieltä ei annettu apua. Kun äiti päästettiin takaisin kotiin, isän ja veljen sängyissä oli verta. Ruumiit löytyivät sairaalasta. Perhe joutui ottamaan lainaa voidakseen haudata heidät.
– Silangin slummissa, jossa teemme työtä, kukaan ei enää uskalla liikkua ulkona iltakahdeksan jälkeen, Sabino sanoo.
Lakineuvontaa tarvitaan myös siihen, että leskiksi jääneet osaavat hakea heille kuuluvia avustuksia valtiolta. Liike antaa myös huumevierotusta käyttämällä siinä apuna akupunktiota.
Lisäksi Rise Up -liikkeen aktiivit antavat keskusteluapua slummien asukkaille ja etsivät työllistymismahdollisuuksia tilanteessa, jossa perheen ainut työssäkäyvä jäsen on tapettu.
– Ihmiset sanovat, että slummeissa jaetaan pahvista oikeutta, cardboard justice. Nimitys tulee pahvilapuista, joita on jätetty ruumiiden viereen. Niissä lukee, että surmattu oli huumekauppias. Ei ole virallisia syytteitä eikä oikeudenkäyntiä, Sabino kertoo.
Kaikki tapetut ovat huumekaupassa vain pikkutekijöitä. Monet ovat myös kuolleet vahingossa, kun ovat olleet väärässä paikassa väärään aikaan.
– Huumesota jättää jälkeensä vakavasti traumatisoituneita ihmisiä. Lasten kesäleirillä, jonka järjestimme, oli mukana tyttö, joka oli nähnyt miten hänen molemmat vanhempansa surmattiin kotona.
– Äiti oli rukoillut polvillaan poliisia säästämään miehensä hengen, mutta poliisit ampuivat äidinkin.
Nardy Sabino on yksi kansalaisjärjestöjen edustajista Filippiinien delegaatiossa, kun YK:n päämajassa Genevessä parhaillaan pidetään ihmisoikeuksien yleismaailmallista määräaikaistarkastelua.
YK:n ihmisoikeusneuvoston arvellaan hiillostavan Filippiinien hallitusta maan ihmisoikeuksien huonosta tilasta. Selitystä arvellaan vaadittavan erityisesti niin sanotusta huumeiden vastaisesta sodasta.
Viime vuonna valitun, vakiintuneen valtaeliitin ulkopuolelta tulevan presidentin Rodrigo Duterten kansansuosio on edelleen korkea. Moni myös kannattaa kovia otteita, sillä huumeet ja niihin liittyvä rikollisuus ovat Filippiineillä ongelma. Yhteiskunta on jakaantunut.
Kirkot kuitenkin vastustavat huumesotaa sanoin ja teoin, samoin maassa pitkään vallinnutta rankaisemattomuuden kulttuuria.
– Kristinuskoon kuuluu elämän suojeleminen. Elämä on pyhä. Poliisin toiminnan julkinen tuomitseminen ja piispan kirjeet eivät riitä. Siksi haluamme auttaa ihmisiä myös konkreettisesti, Nardy Sabino sanoo.
Kuva: Jonathan Sta Rosa / National Council of Churches in the Philippines.
Filippiinien kirkkojen järjestöt vaativat: Lopettakaa tappaminen.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***