Kirkon verotulot kasvavat, mutta niin kasvavat myös menot

Seurakuntien verotulojen heikkeneminen on hitaampaa kuin mitä aiemmin on arvioitu. Näin toteaa kirkolliskokouksen talousvaliokunta mietinnössään.

Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan mietintö käsittelee Kirkon keskusrahaston talousarviota vuodeksi 2024 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2024‒2026. Kirkolliskokous hyväksyi talousarvion ja suunnitelmat täysistunnossaan 9.11.

Keskusrahaston talousarvion mukaan kirkon vuoden 2023 verotulokertymä on 11,6 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2022 verokertymä puolestaan oli 1,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2021. Verotulojen kasvun arvioidaan jatkossa tasaantuvan. Keskusrahaston talous on riippuvainen seurakuntien jäsenmäärästä.

VEROTULOJEN KASVUSTA huolimatta Kirkon keskusrahaston tilikauden tulos tulee olemaan ensi vuonna 462 624 euroa alijäämäinen. Tulokseen vaikuttaa Kiihtelysvaaran kirkon rakentamiseen myönnetty 500 000 euron avustus. Keskusrahastomaksu kasvaa ensi vuonna noin 1,9 prosenttia.

Talousvaliokunta hyväksyi tällä kertaa alijäämäisen arvion mutta edellyttää jatkossa kokonaistilanteen tarkastelua ja toimenpiteitä. Ensi vuonna menot kasvavat hintojen noustessa ja kustannuksia nostaa kirkon alan ansiokehitys. Talousvaliokunta perää Kirkon keskusrahastolta taloudellisesti kestävää toimintaa.

Talousvaliokunta kehotti viime toukokuisessa mietinnössään Kirkkohallitusta arvioimaan tarvitaanko Kirkon keskusrahaston talouden tasapainottamiseen ja toimintojen järjestelyyn ulkopuolisen tahon tekemää selvitystä. Asia on edennyt niin, että ulkopuolinen selvitys laaditaan ensi keväänä ja Kirkkohallituksen täysistunto käsittelee siitä nousevia ehdotuksia syksyllä 2024.

Kirkon keskusrahaston alle kuuluvat Kirkkohallituksen toiminta, hiippakunnallinen toiminta, Kirkon palvelukeskus, avustukset, valtion rahoitus ja omakatteiset rahastot.

KIRKON KESKUSRAHASTON henkilöstösuunnitelman mukaan Kirkkohallituksen palveluksessa vuonna 2024 on 303,6 henkeä ja määrä pienenee vuoteen 2026 mennessä yhteensä 7,6 hengellä. Syynä ovat määräaikaisten projektien päättyminen ja tehtävien uudelleenjärjestelyt työntekijöiden siirtyessä pois Kirkkohallituksesta.

Talousvaliokunta kiinnittää mietinnössään kuitenkin huomiota siihen, että talousarvion mukaan henkilöstön määrän olisi pitänyt tänä vuonna laskea 294,8 henkeen. Elokuun 2023 lopun tilanne oli kuitenkin 304,6 henkeä.

Nousu johtuu talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan Kirkon palvelukeskuksen resurssien lisäämisestä, jota on jouduttu tekemään, koska Helsingin seurakuntayhtymä ja monet muutkin seurakunnat ovat ohjanneet taloushallinnon työtä itseltään Kirkon palvelukeskukseen.

Henkilöstösuunnitelman mukaan tuomiokapitulien henkilöstömäärä vuonna 2024 on 99,7 henkeä. Tuomiokapitulien henkilöstömäärä pienenee kahdella hengellä vuoteen 2026 mennessä.

TALOUSVALIOKUNTA KIINNITTÄÄ mietinnössään jälleen huomiota Kirkon keskusrahaston toimitiloihin. Hiilineutraali kirkko -strategiassa todetaan, että seurakunnilla tulee olla toimintansa, taloutensa ja kulttuurisen identiteettinsä kannalta oikeanlaiset tilat. Tämä koskee talousvaliokunnan mukaan myös Kirkon keskusrahastoa. Tilojen on oltava oikeassa suhteessa käyttöasteeseen ja tarpeeseen nähden.

Talousvaliokunta pitää kannatettavana, että Kirkon keskusrahaston asunto- ja kiinteistöstrategiat sekä Helsingin Eteläranta 8:ssa sijaitsevan Kirkon talon ja Järvenpäässä sijaitsevan Kirkon koulutuskeskuksen omistajapolitiikat päivitetään lähitulevaisuudessa.

Kirkkohallituksen ensi vuoden kiinteistöinvestoinnit 160 000 euroa kohdistuvat Kirkon talon julkisivun graniittielementtien saumojen uusimiseen sekä Kirkon koulutuskeskuksen lämmitysverkoston linjasäätöventtiilien ja patteriventtiilien uusimiseen ja verkoston perussäätöön sekä huonokuntoisten puuikkunoiden huoltomaalaukseen.

Hiippakuntien kiinteistöinvestoinnit ovat 480 000 euron suuruiset. Ne kohdistuvat Tampereen ja Kuopion piispantalojen korjauksiin sekä Porvoon tuomiokapitulin vahtimestarin talon peruskorjaukseen, johon käytetään 380 000 euroa.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Kristillinen perinne on lujasti koeteltua ja tuo turvaa” – Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherraksi valittiin Kalle Kuusniemi
Seuraava artikkeliLuonto puhuu: Kaikki lintujen ystävät eivät ole vielä nähneet pähkinänakkelia

Ei näytettäviä viestejä