Kirkon Ulkomaanavussa pidetään kummallisena, että julkisuuteen on nostettu uudelleen esille vanhoja avustuksiin liittyviä takaisinperintäpäätöksiä. Iltalehti uutisoi tiistaina ulkoministeriön vuosina 2023-2025 tekemistä perintäpäätöksistä.
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) osalta ulkoministeriön päätökset koskevat kolmea avustuskohdetta.
Vuonna 2023 ulkoministeriö käsitteli KUA:n Oikeudenmukaiset ja muutoskykyiset yhteiskunnat -ohjelman toimintaa Nepalissa. KUA ilmoitti itse väärinkäyttöepäilystä, ja ulkoministeriö päätti, ettei väärinkäytettyä valtionavustusta peritä takaisin. Väärinkäytetty summa oli 1 874 euroa, jonka paikallinen yhteistyötaho palautti kehitysyhteistyöohjelmalle.
Ulkoministeriössä tehdyn päätöksen mukaan KUA toimi ”avustuksensaajana sillä huolellisuudella, jota kehitysyhteistyön toteutukselta ja sen valvonnalta edellytetään”.
Toinen vuonna 2023 tehty ulkoministeriön päätös koski Somalian kansallisen konsultaationeuvoston kokouksen järjestämiseen myönnettyä 50 000 euron avustusta. Myös tässä tapauksessa KUA ilmoitti itse väärinkäyttöepäilystä. Selvitykset vahvistivat, että avustusrahaa oli käytetty väärin, ja KUA palautti koko summan ulkoministeriölle. Samalla Somalian maatoimiston hallintoa ja toimintatapoja muutettiin.
Ulkoministeriö myös tiedotti perintäpäätöksestä jo vuonna 2023.
KOLMAS KIRKON ULKOMAANAPUA koskeva ulkoministeriön päätös tehtiin vuonna 2025 ja koski KUA:n Globaaliohjelman hankkeita Ugandassa. Myös tässä tapauksessa KUA oli itse aloitteellinen asiassa. Väärinkäytetty summa oli 3 042,45 euroa, jonka KUA sai havaintojen jälkeen takaisin.
Myöskään ulkoministeriö ei katsonut tarpeelliseksi periä summaa takaisin. Päätöksen mukaan ”ulkoministeriö huomioi, että KUA:lla on ollut käytössään ilmoituskanava ja sisäisen tarkastuksen prosessit sekä tehnyt välittömästi korjaavia toimia ja siten toiminut valtionavustuslain ja valtionavustuspäätöksen ehtojen mukaisesti.”
Kirkon Ulkomaanavun varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen sanoo, että kaikki nyt esille nostetut tapaukset kertovat siitä, että KUA:n sisäiset prosessit toimivat ja väärinkäytökset tulevat ilmi. Havainnoista raportoidaan ehtojen mukaisesti avustuksen myöntäneelle taholle.
− Meillä ei ole mitään intressiä pimittää tietoa. Pelkkien epäilyjen varassa olevia tietoja emme anna ulos, mutta vahvistetuista tiedoista kerromme avoimesti.
KARVISEN MUKAAN KUA toimii kaikista hauraimmissa maissa, joissa yhteiskunnan rakenteet saattavat olla heikkoa ja esimerkiksi alttius korruptiolle on suuri. Karvinen sanoo, ettei yksikään näissä maissa toimiva avustusjärjestö voi välttyä kokonaan väärinkäyttöyrityksiltä. Hän haluaa kuitenkin suhteuttaa asian mittakaavaa.
− Avustuskokonaisuutemme on kymmeniä miljoonia, ja siihen suhteutettuna väärinkäytöksiä on todella vähän. Mutta otamme jokaisen tapauksen vakavasti, koska raha, joka meille myönnetään, on tarkoitettu kokonaisuudessaan kohteessa käytettäväksi.
Karvinen kertoo, että KUA:n valvonnassa on kolme tasoa. Toimintaperiaatteet ja standardit luovat pohjan valvonnalle. Erilaiset tekniset järjestelmät ja ilmoituskanavat ovat tärkeitä, mutta oleellisinta on hänen mukaansa kolmas taso, joka liittyy avustuskohteen tuntemiseen.
− Ohjelmat on suunniteltu niin, että ne vastaavat todellisia tarpeita. Vuorovaikutus yhteisön kanssa ja kontekstin tuntemus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Paikallisten olosuhteiden tunteminen auttaa meitä arvioimaan myös paikallisia riskejä eli sitä, missä kohtaa mahdolliset vaaranpaikat väärinkäytöksille ovat.
KUA:N RAHOITUSTILANNE on heikentynyt viime aikoina selvästi. Yhdysvallat on pienentänyt rahoitustaan ja myös YK:n mahdollisuudet ovat heikentyneet. Karvisen mukaan myös monet muut institutionaaliset rahoittajat ovat karsineet rahoituksen hakumahdollisuuksia.
Ikali Karvinen toivoo, että suomalaiset sekä yksilöinä että seurakuntiensa kautta luottaisivat edelleen siihen, että avustusraha menee oikeaan kohteeseen Kirkon Ulkomaanavun ja myös muiden avustusjärjestöjen kautta.
− Valvontajärjestelmä toimii esille nostetuista vanhoista uutisista huolimatta, Karvinen sanoo.
Ulkoministeriön ilmoittamat takaisinperintäpäätökset vuosina 2023-2025, jotka koskevat muita kristillistaustaisia järjestöjä kuin Kirkon Ulkomaanapu:
- Kylväjät ry, Mongolia, 9 966,95 €
- Fida , Tansania , 4 000 €
- Fida, Tansania, 36 000 € + korot
- Suomen lähetysseura, Zimbabwe, 20 546 €
- World Vision Nordic, Itä-Afrikka, 2 350 USD
Lue myös:
Kirkon Ulkomaanapu vähentää 21 henkilötyövuotta
Ulkoministeriö jakoi tukea: Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran tuki pieneni hieman
Ilmoita asiavirheestä