Kirkon nelivuotiskertomus kertoo että on suositumpaa olla kristitty tai luterilainen kuin uskova

Helsingin seurakuntayhtymä olisi halunnut, että valtion rahoituksen jakoperusteissa olisi otettu paremmin huomioon pääkaupunkiasema ja myös Helsingin tuomiokirkon erityisluonne. Kuva: Kotimaa

Uskonnottomiksi, agnostikoiksi tai humanistiksi identifioituvien suomalaisten määrä on 2000-luvulla lisääntynyt. Samanaikaisesti luterilainen, kristitty tai uskova identiteetti on heikentynyt tai pitänyt pintansa. Mutta megatrendien varjossa on olemassa erilaisia mielenkiintoisia teologisia, hengellisiä ja kirkkososiologisia akanvirtoja.

Etkö ole vielä tilaaja?

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!
Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin ja näköislehtiin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHartaat sävelet valitaan sydämellä – ohjelman toimittajien suhde hengelliseen musiikkiin on henkilökohtainen
Seuraava artikkeliKolumni: Onko vaarallista, jos joku pyhäinpäivän seutuvilla sytyttää hautakynttilän lisäksi tulen kurpitsaan?

Ei näytettäviä viestejä