Helsingin seurakuntayhtymä olisi halunnut, että valtion rahoituksen jakoperusteissa olisi otettu paremmin huomioon pääkaupunkiasema ja myös Helsingin tuomiokirkon erityisluonne. Kuva: Kotimaa
Uskonnottomiksi, agnostikoiksi tai humanistiksi identifioituvien suomalaisten määrä on 2000-luvulla lisääntynyt. Samanaikaisesti luterilainen, kristitty tai uskova identiteetti on heikentynyt tai pitänyt pintansa. Mutta megatrendien varjossa on olemassa erilaisia mielenkiintoisia teologisia, hengellisiä ja kirkkososiologisia akanvirtoja.
Etkö ole vielä tilaaja?
Tutustumistarjous uusille asiakkaille! Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin ja näköislehtiin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.