Evankelisen lähetysyhdistys ry:n (ELY ry) hyväksyminen kirkon 8. lähetysjärjestöksi innosti kirkolliskokousedustajia vajaan tunnin mittaiseen lähetekeskusteluun.
Kirkolliskokousedustajat käyttivät puolesta ja vastaan perusteluja ELY ry:n ottamisesta kirkon lähetysjärjestöksi. Jos kirkolliskokous tällä viikolla hyväksyy ELY ry:n anomuksen, siitä tulee kirkon kahdeksas lähetysjärjestö.
Turun arkkihiippakunnan edustaja Ville Auvinen työskentelee evankelisesta liikkeestä lähtöisin olevan Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) lähetysjohtajana sekä liikkeen pää-äänenkannattajan Sanasaattaja-lehden päätoimittajana. Hän viittasi puheenvuorossaan siihen, että jos ELY ry hyväksytään, niin kolmella kirkon virallisella lähetysjärjestöllä on evankelinen tausta.
Ville Auvisen mukaan hyväksymispäätös olisi myös selkeä signaali siitä, ettei kirkko ole suuntamassa yhden lähetysjärjestön mallia kohden.
Auvinen painotti kuitenkin hyvän yhteistyön merkitystä ja mainitsi, ettei se toteutunut Sambiassa.
Jälkikäteen kysyttäessä Auvinen ei mielellään yksityiskohtaisesti avaa sitä mitä Sambiassa aikoinaan tapahtui Sley:n ja ELY ry:n välillä. Hänen mukaansa yhteistyöstä ei sovittu vaikka toimittiin saman kirkon sisällä ja se saattoi osaltaan lisätä paikallisessa kirkossa jo olleita jännitteitä.
– Nykyisen ELY ry:n toiminnanjohtajan kanssa Sley:llä on hyvät välit, Ville Auvinen sanoo.
Jos valitaan uusi järjestö, pitäisi luopua yhdestä
Helsingin hiippakunnan edustajan Viivi Ali-Löytyn mielestä seurakuntien niukkeneva talous perustelee pikemminkin määrän vähentämistä kuin lisäämistä.
– Ehdotan, että jos uusi järjestö valitaan kirkon lähetysjärjestöksi, niin samalla luovutaan yhdestä. Kriteerinä siihen voisi käyttää esimerkiksi kirkon virkakäsitykseen sitoutumista, Ali-Löytty sanoi.
Lähetysjärjestöjä voisi yhdistellä
Tampereen hiippakunnan edustaja, Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen otti puheenvuorossaan kantaa siihen jos lähetysjärjestöjä ei olisi lainkaan.
– Pelkään että kirkon hoitamana lähetystyö olisi mautonta ja hajutonta kehitysyhteistyötä, Kemppainen sanoi.
Hänen mukaansa yksi mahdollisuus olisi järjestöjen yhdistäminen.
– Viidesläistä taustaa omaavat järjestöt voisivat olla yksi lähetysjärjestö, samoin Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun voisi yhdistää.
– Seurakunnista katsottuna edellä mainitut järjestöt näyttävät samanlaisilta.
Kemppainen myös korosti seurakunnan päätäntävalta. Pälkäneen seurakunta ei tue taloudellisesti Suomen Lähetysseuraa, Kirkon Ulkomaanapua eikä Kylväjää.
Hänen mukaansa seurakunnan on järkevää keskittää talousarviotukensa.
– Periaatteena on tukea omasta seurakunnasta lähteneitä lähettejä. Tällä hetkellä meillä ei ole edellä mainituissa järjestöissä meiltä lähteneitä, Kemppainen sanoi Kotimaalle.
Miten kirkon ykseys toteutuu lähetystyössä?
Espoon hiippakunnan edustaja Tapio Tähtinen totesi, että kirkolliskokouksessa ylipäätään puhutaan yllättävän vähän laajemmin kirkon tekemästä kansainvälisestä työstä.
Turun arkkihiippakunnan edustaja Tapani Rantala muistutti siitä, että Suomen Lähetysseura ja Suomen Pipliaseura ovat ainoita järjestöjä, joiden päätöksentekoon seurakunnilla on mahdollisuus osallistua.
Porvoon hiippakunnan edustaja ja Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson ei tahtonut ottaa kantaa ELY ry:n jäsenyyteen, mutta hän yritti virittää keskustelua lähetystyöhön liittyvistä laajemmista kuvioista.
Steffansson kysyi muun muassa miten usean toimijan toteuttamassa missiossa toteutuu pyrkimys kirkon ykseyteen. Hän nosti esiin myös sen, miten määritellään lähetysjärjestön tarpeellisuus, joka on yksi kriteeri kirkon lähetysjärjestöä valittaessa. Steffansson kysyi, kuuluko tässä määrittelyssä myös kirkon kansainvälisten kumppaneiden ääni.
Steffansson ehdotti myös evaluaation tekemistä nykyjärjestelmän toimivuudesta.
Lähetekeskustelun jälkeen ELY ry:n hyväksyminen lähetettiin perustevaliokuntaan mietinnön valmistamista varten. Kirkolliskokous päättänee jäsenyydestä kuluvalla viikolla.