Kirkkohallituksen kansliapäällikön Pekka Huokunan mukaan hallitusohjelmaan on nostettu monia teemoja, joita kirkko on pitänyt esillä ennen neuvotteluja ja neuvottelujen aikana.
– Aika hyvinhän siellä meidän tavoitteita on mukana, Huokuna sanoo Kotimaa24:lle.
Seuraavassa hän kommentoi tarkemmin kirkon esillä pitämiä seitsemää tavoitetta:
1. Lapsiperheiden köyhyyden poistaminen
Huokuna kiinnittää huomiota siihen, että hallitusohjelmassa todetaan köyhyys- ja syrjäytymisriskin koskettavan ihmisiä entistä laajemmin.
– Hallitus myös aikoo puuttua asiaan määrätietoisesti ja lupaa toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Köyhyyttä luvataan vähentää kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluita.
– Osaltaan asiaan pyritään vaikuttamaan lapsistrategian laatimisella. Se luo hallituskaudet ylittävän ja eri hallinnonalat yhdistävän lapsi- ja perhemyönteisen Suomen vision. Strategian tavoitteisiin sitoutetaan valtion ohella myös muut julkiset toimijat, etenkin kunnat ja kuntayhtymät, korkeakoulut ja opetuksen järjestäjät, järjestöt, seurakunnat sekä elinkeinoelämä.
2. Saattohoidon kehittäminen
– Hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan kehittämisohjelma, jolla turvataan lainsäädäntömuutoksin ihmisarvoa kunnioittava saattohoito, palliatiivinen hoito ja kivun hoito.
3. Alueellisten vahvuuksien kehittäminen ja yhdenvertaisuus peruspalveluissa
Huokuna muistuttaa, että kirkon hallitusohjelmatavoitteiden mukaan yksi hyvinvointivaltion mittari on tapa, jolla se kohtelee kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia: lapsia, vammaisia ja vanhuksia.
– Arvovalinnat näkyvät päätöksenteossa sekä hoivan ja hoidon käytännöissä. Hallitusohjelmassa luvataan, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkyvät vahvasti Suomen kaikessa toiminnassa. Suomea luonnehditaan maaksi, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisiksi tavoitteiksi asetetaan muun muassa kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Alueellista tasa-arvoa voidaan vahvistaa esimerkiksi ottamalla käyttöön digitaalisia ja mobiileja palveluratkaisuja.
4. Uskonnonvapauden merkityksen ja kristillisestä kulttuurista nousevan perinteen vaaliminen
Kirkon neljänteen tavoitteeseen hallitusohjelmassa ei Huokunan mukaan tehdä suoranaisia linjauksia.
– Hallitusohjelmassa luvataan kuitenkin rakentaa Suomea, joka on ”suvaitsevainen sekä kunnioittaa ja edistää jokaisen ihmisoikeuksia”. Ihmisoikeuksien julistus ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset suojaavat myös ajatuksen, omantunnon ja uskonnonvapauden.
5. Turvapaikkapolitiikan oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen varmistaminen
– Hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii edistämään yhteisten ihmisoikeuksia kunnioittavien eurooppalaisten turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa koskevien ratkaisujen muodostumista. Pyrkimyksenä on oikeudenmukainen ja kestävä vastuunjako Euroopan maiden kesken. Hallitusohjelma myös linjaa, että jatkossa turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä.
6. Kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen
– Kehitysyhteistyön rahoitus on 0,41 prosenttia bruttokansantulosta. Hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla. Ohjelman mukaan kansalaisjärjestöille suunnattua kehitysyhteistyörahoitusta nostetaan.
7. Kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä maksettavan korvauksen sitominen indeksikorotukseen
– Kirkolle yhteiskunnallisista tehtävistä maksettavan rahoituksen määrää korotetaan lakisääteisesti vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vastaavasti.
Vuoden 2017 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella kirkolle maksettavat indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2017−2019. Määräaikainen muutos liittyi Huokunen mukaan valtioneuvoston päätökseen osana valtiontalouden sopeutustoimia jäädyttää indeksikorotukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
– Nyt hallitusohjelmassa ei ole viitteitä siitä, että määräaikaiseksi tarkoitettua indeksikorotusten jäädytystä esitettäisiin jatkettavaksi, Huokuna sanoo.
Tyytyväisyyttä kehityspolitiikan linjauksiin
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg on tyytyväinen erityisesti hallitusohjelman kehityspolitiikkaa koskeviin linjauksiin.
– Ihmisoikeuksien ja konfliktien eston korostaminen ovat erittäin hyviä asioita, Hemberg sanoo.
Edellisen hallituskauden kehitysyhteistyömäärärahoja koskevia leikkauksia hän kuvaa järkyttäviksi ja toteaa, ettei niitä korjata vuodessa.
– Hallitusohjelmassa olevan aikataulutetun tiekartan avulla päästään kuitenkin eteenpäin.
Hembergin mukaan hallituspuolueet eivät ole aiemmin ajaneet näin selvästi sitä, että pyritään pääsemään YK-sitoumuksen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta sekä 0,2 prosentin tukeen bruttokansantulosta vähiten kehittyneille maille.
– On hienoa, että hallitusohjelma korostaa myös laadukkaan koulutuksen ja työpaikkojen luomisen merkitystä osana kehityspolitiikkaa.
Pekka Huokunaa ennen Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä työskennellyt Oulun piispa Jukka Keskitalo on kommentoinut hallitusohjelmaa Kaleva-lehden blogissa.
”Kokonaisuutena arvioiden kirkon hallitusohjelmatavoitteiden suuntaisia kirjauksia on hallitusohjelmassa kohtuullisen hyvin”, Keskitalo summaa.
Kuva: Olli Seppälä. Valtioneuvoston linna.
Lue myös:
Kirkko listasi hallitusohjelmaan seitsemän tavoitetta – ”Asioita, joista meillä on kokemusta”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.