Palveleva puhelin sai alkunsa opiskelijoiden tempauksesta. Uudet auttamiskanavat eivät ole vähentäneet kuuntelevan puhelimen tarvetta. Palvelevaan puhelimeen soitetaan 180 000 kertaa vuodessa. Sen rinnalla auttavat myös Palveleva netti ja kirkon chatti.
Kirkon hätänumeron idea syntyi Helsingin yliopiston vanhimman, ruotsinkielisen osakunnan Nylands Nationin opiskelijoiden keskuudessa reilut 50 vuotta sitten. Eivät nuoret varmasti heti ymmärtäneet, että heillä oli käsissään tuleva kirkon uusi, hyvin suosittu ja tarpeellinen palvelumuoto.
Tuolloin varsinkin ruotsinkielisten opiskelijoiden osakunnat kehittelivät toinen toistaan erikoisempia tempauksia. Niissä pilailtiin, haettiin julkisuutta ja tuotiin esiin opiskelijoiden huono asunto- ja taloustilanne.
Idea syntyi osakunnassa
Nylands Nationin osakunnan kokouksessa joulukuussa 1958 oikeustieteen opiskelija Björn Harms esitti ajatuksen, että heidän tempauksensa pitää olla jotain muuta kuin pilailua. Jotain, josta olisi todellista hyötyä.
Opiskelijat kysyivät neuvoa Helsingin seurakuntien diakoniakeskuksen katulähetystöntekijältä Arvid von Martensilta, joka ehdotti auttavaa hätäpuhelinta. Sen nimi oli aluksi epävirallinen Trösten, Lohdutus. Harmsista tuli ideoineen sitten Palvelevan puhelimen kantaisä.
– Arvid von Martensin poika Paul von Martens oli ruotsinkielisten ylioppilaiden opiskelijapappi. Hän oli hyvä ystäväni, ja hänen kauttaan vähäosaisten auttajana tunnettu kaupunginvaltuutettu Arvid von Martens saatiin mukaan, Kauniaisissa nykyään asuva 81-vuotias juristi Björn Harms kertoo.
Nylands Nationin ylioppilaat ryhtyivät kevätlukukaudella 1959 kolmen kuukauden ajaksi toimeen, jossa he auttoivat yöllä puhelimitse ja nimettömästi hädässä olevia soittajia. Taustayhteisöksi tuli seurakuntien diakoniakeskus.
– Saimme ilmaiset mainokset kolmeen sanomalehteen ja ilmaisen puhelinliittymän Helsingin puhelinyhdistykseltä, Harms kertoo.
Opiskelijoiden Hätänumero päivysti läpi yön iltayhdeksästä aamukuuteen. Yksi opiskelija kerrallaan päivysti koko vuoron. Kolmessa kuukaudessa tuli heti yli 200 puhelua, 3–4 soittoa yössä.
Opiskelijoilla oli takapäivystäjinä lääkäreitä ja pappeja, jotka lupautuivat vastaamaan, jos joku haluaa soittaa heille.
– Ajattelimme, että ohjaisimme soittajat asiantuntijoiden pariin. Pian kävi ilmi, että useimpia auttoi jo pelkkä keskustelu päivystäjän kanssa. Riitti, että he saivat purkautua ja löysivät jonkun, joka kuuntelee. Juuri koskaan he eivät soittaneet ammattiauttajille, Harms kertoo.
50 vuotta apua hätääntyneille
Helena Ojanperä-Samulin kirjoittaa eloisasti Palvelevan puhelimen syntyvaiheista nettikirjassa
Yhteys toiseen ihmiseen – Kontakt med en annan människa. Kirjoittaja on eläkkeelle jäänyt Palvelevan puhelimen koordinoija ja sihteeri Kirkkohallituksesta.
Teos on Palvelevan puhelimen 50-vuotisjuhlakirja. Se ilmestyi 120-sivuisena nettikirjana 1.10. Kirkkohallituksen Sakasti-verkkosivuilla, josta sen voi vapaasti lukea ja tulostaa.
Kirjan kantava osa on Ojanperä-Samulinin historiikki Viisi vuosikymmentä apua hätääntyneelle. Sen ympärille on koottu muiden asiantuntijoiden kirjoituksia auttamisesta
Samoihin aikoihin kuin opiskelijat käynnistivät Hätänumeronsa, myös Helsingin seurakunnissa oli maallikoiden sielunhoitokoulutusta sekä keskustelu- ja puhelinapua.
Pian opiskelijoiden puhelinpalvelu siirtyi Helsingin seurakuntayhtymän kehitettäväksi. Palveleva puhelin alkoi saada hahmonsa ja käynnistyi vuonna 1964.
– Tarkasti ottaen nyt voisi viettää jo Palvelevan puhelimen alkujuuren 55-vuotisjuhlia, idean isä Björn Harms toteaa.
Hän toimi itsekin vielä vanhoilla päivillään Palvelevan puhelimen päivystäjänä, nyt toisella kierroksella lähes 50 vuoden jälkeen ensimmäistä päivystyksistä.
2 000 päivystäjää
Kirkon Palveleva puhelin on nyt 50 vuotta purkanut ihmisten hätää ja ongelmia. Maamme vanhin ja suurin tukipuhelinmuoto juhlii 50-vuotistaivaltaan lokakuussa seminaarien ja juhlakirjan voimin.
Opiskelijatempauksesta alkaneella Palvelevalla puhelimella on 2 000 päivystäjää ympäri maata. Heitä ohjaa ja kouluttaa Palvelevan puhelimen toiminnanjohtajat lähes 40 paikkakunnalla.
Toimintaa koordinoi kirkkohallituksessa Diakonia- ja sielunhoitoyksikön asiantuntija Titi Gävert. Hän kertoo, että puhelimen merkitys auttamismuotona ei ole vähentynyt, vaikka rinnalle on tullut runsaasti uusia auttamiskanavia.
Päivystäjistä kaksi kolmasosaa on vapaaehtoisia, loput seurakuntien työntekijöitä. Vastaajat saavat peruskoulutuksen jälkeen jatkuvaa työnohjausta, koska soitot voivat olla rankkoja. Kaikki seurakunnat ovat mukana palvelussa.
Linjat ovat auki joka ilta kello 18 alkaen pikkutunneille saakka. Koko maassa toimii vain yksi numero suomeksi ja toinen ruotsiksi.
Auttamisenverkosto on laajentunut
Palvelevan puheleminen rinnalle syntyi kahdeksan vuotta sitten Palveleva netti. Se oli aikaa ennen Facebookia. Facebookin yhteydessä on puolestaan pari vuotta toiminut kirkon chat-palvelu.
Palveleva netti on sähköistä kirjeenvaihtoa. Kirjoittaja saa vastauksen parin päivän sisällä, ja hänellä on oikeus viiden vastauksen ketjuun. Verkkokeskustelu sopii niille, joille on luontevaa kirjoittaa, joilla ei ole puherauhaa ja jotka haluavat kunnolla miettiä sanottavaansa. Palvelu toimii myös ruotsiksi.
Puhelin on puolestaan helppo ja välitön apukanava. Siihen ei tarvitse kirjautua, eikä soitosta jää dokumentteja.
– Usein puhuminen ja kirjoittaminen jäsentävät jo ongelmia. Kun vastaaja kommentoi soittoa tai tekstiä, se auttaa avun hakijaa selventämään ongelmiensa laatua ja mittasuhteita. Gävert sanoo.
Hän ymmärtää puhelun suosion säilymisen.
– Usein elämänsä vaikeuksissa painivalle on tärkeää kuulla toisen ihmisen ääni. Silloin hän tietää, että sillä hetkellä joku on vain häntä varten. Apu on ehkäissyt jopa itsemurhia, Titi Gävert toteaa.
Kaikkiin soittoihin ei ehditä vastaamaan
Puhelinpalvelussa Elisan älysarja yhdistää puhelun vapautuvalle vastaajalle, päivystää hän missä päin Suomea tahansa. Soittaja ei voi valita, kuka hänelle vastaa. Sitäkään ei voi valita, onko vastaaja mies tai nainen.
Joka ilta koko maassa on auki 15–20 palvelulinjaa. Soitot kestävät keskimäärin vartista puoleen tuntiin, tunti on jo maksimipituus.
Soittoyrityksistä pystytään vastaamaan alle puoleen. Nettikysymyksiä tulee noin 1200 vuodessa, ja niihin vastataan kaikkiin. Osa puhelimen ja netin vastaajista on samoja päivystäjiä, osa keskittyy jompaankumpaan vastausmuotoon.
– Aina tarvitaan uusia vapaaehtoisia. Ihanne olisi, että kaikkiin soittoihin voitaisiin vastata, Gävert sanoo.
Yllättävää on, että puhelinpalveluun tulee vuodessa noin 10 000 mykkää soittoa. Soittaja katkaisee puhelun, kun siihen vastataan. Tämä on Gävertin mukaan tuttua kaikille puhelinpäivystäjille.
– Jotakuta auttaa jo soittoyritys. Hän on jo silloin ylittänyt tietyn muurin. Yritämme pitää keskustelua yllä, jos soittaja ei puhu, muta pitää linjaa auki. Voimme vaikka lukea Herran siunauksen, Gävert toteaa.
Yhteystiedot
Palveleva puhelin: suomeksi 01019 0071 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03 ja ruotsiksi 01019 0072 joka ilta kello 20–24. Auttavat linkit: Palveleva netti. Kirkon chat.
Juhlakirja verkossa. Toimituskunta: Titi Gävert, Tuula Haataja, Kati Häkkinen, Raija Narvila ja Jaana Ristonmaa.
Kuva: Matti Karppinen