Viime viikon torstaina avautunut kirkon Facebook-sivu tarjoaa kävijöille mahdollisuuden luottamukselliseen chat-keskusteluun. Päivystäjinä toimivat kirkon työntekijät ovat keskustelujen sisällön osalta vaitiolovelvollisia. Joissakin tapauksissa Facebook-päivystäjää voi sitoa tavanomaisen vaitiolovelvollisuuden sijasta rippisalaisuus.
Vaitiolovelvollisuus muuttuu rippisalaisuudeksi silloin, kun päivystäjä on pappi tai virassa oleva lehtori, joka ottaa chatissa vastaan ripin tai käy yhteydenottajan kanssa sielunhoidollista keskustelua. Yhteydenottajan tulee tällöin esiintyä omalla nimellään.
Jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan yksikön johtajan Kai Vahtolan mukaan rippisalaisuuden piiriin luettava sielunhoidollinen keskustelu edellyttää muutakin.
– Keskustelun tulee olla ulkoisesti häiriintymätöntä ja sellaista, ettei sitä voi kolmas osapuoli seurata. Kummankin osapuolen tulee lisäksi huolehtia siitä, ettei keskustelua myöhemminkään päästä lukemaan. Molempien osapuolten tulee myös olla tietoisia keskustelun sielunhoidollisesta tai rippiin liittyvästä luonteesta. Jos työntekijä kokee, että keskustelu on kääntymässä sielunhoidolliseksi, se on syytä todeta ääneen, Kirkkohallituksessa työskentelevä Vahtola sanoo.
Hengellinen elämä verkossa -hankeen yhteisökoordinaattorin Henna Ahlforsin mukaan kirkon Facebook-chatin häiriintymättömyys on varmennettu virittämällä palvelun tietoturva luottamuksellisuuden edellyttämällä tasolle.
Palvelu ei Ahlforsin mukaan teknisesti sovellu toistuviin keskusteluihin saman työntekijän kanssa, koska päivystäjät eivät voi vaikuttaa siihen, kuka lähtökohtaisesti anonyymeistä asiakkaista valikoituu keskustelukumppaniksi. Ahlforsin mukaan pidempää kontaktia hakevia ihmisiä pyritään ohjaamaan Nettipapin tai Puhu papille -palvelun piiriin.
Kirkon chat-palvelua voi käyttää vaikka ei olisi kirjautunut Facebookiin.
Vaikka rippi ja sielunhoito ovat lähtökohtaisesti suullista kommunikaatiota, rippisalaisuus voi ehtojen täyttyessä sitoa pappia kirkon Facebook-sivun chatin lisäksi myös tekstiviestin, puhelun tai kirjeen sisällön suhteen.
Lain mukaan pappi tai virassa oleva lehtori ei voi antaa ripistä tai sielunhoidollisesta keskustelusta tietoa edes silloin, kun laissa on tiedon saantiin oikeuttava säännös. Rippisalaisuutta ei kumoa edes sen henkilön suostumus, jonka suojaksi salassapito on säädetty.
Katso myös
Aika puhua – aika vaieta. Rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus kirkossa.
Kirkon Facebook-sivut löytyvät täältä.