Kirkon hengellisten työntekijöiden siirtyminen työaikaan on kannatettavaa. Näin arvioi Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI ry tiedotteessaan. Muutoin AKI toteaa, että kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan 20 uudistusesitystä pikemminkin heikentävät kuin parantavat kirkon henkilöstön asemaa, työoloja ja toiminnan laatua.
Parhaillaan koolla oleva kirkolliskokous käsittelee tulevaisuusvaliokunnan 20 uudistusesitystä kirkon tulevaisuudelle. Esitykset ovat laajoja selvityshankkeita, joilla pyritään keventämään kirkon hallintoa sekä uudistamaan kirkollista toimintakulttuuria. Melkein kaikki uudistusesitykset vaikuttavat myös työntekijöihin.
Kirkon akateemisten mukaan tulevaisuuden seurakuntatyö on työntekijöille entistä vaativampaa, kun talous tiukkenee, toimintaympäristöt moninaistuvat ja henkilöstön määrä vähenee. Tällöin työnantajien tulee panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen pitkällä aikavälillä ja turvata korkeatasoinen johtaminen.
Työaikaan siirtyminen kirkon hengellisessä työssä on AKI:n mukaan oikea kehityssuunta. Seurakunnissa toteutetut työaikakokeilut ovat osoittaneet, että viranhaltijoiden työnsuunnittelu ja työssä jaksaminen ovat parantuneet ja sairauspoissaolot vähentyneet. Erilaisia työaikamalleja tulee siis AKI:n mukaan kokeilla ja kehittää jatkossakin.
Virkasuhteista työsuhteisiin siirtymisessä AKI näkee ongelmia. Virkasuhteeseen liittyvästä julkisesta hakumenettelystä luopuminen merkitsisi avoimuuden vähenemistä kirkon rekrytoinneissa. Papiston osalta muutos merkitsisi henkilöstöhallinnon siirtymistä tuomiokapituleista seurakuntiin, mikä taas heikentäisi AKI:n mukaan papin riippumattomuutta seurakunnasta.
Työsuhteisiin siirtyminen heikentää myös viranhaltijan palvelussuhdeturvaa, sillä laittomassa irtisanomistilanteessa hän ei ole enää oikeutettu palaamaan virkaansa.
Hankaluuksia tulee AKI:n mukaan myös päätösvallan delegoinnissa: Kun tulevaisuusvaliokunta esittää kirkkoneuvostojen lakkauttamista, tulisi samalla johtavien työntekijöiden päätösvaltaa lisätä, sillä kirkkovaltuusto ei voi päättää kaikista kirkkoneuvoston tehtäviin nykyisin kuuluvista asioista. Kirkkovaltuuston päätösvaltaa taas voidaan johtosäännöllä delegoida vain viranhaltijalle, ei työntekijälle.
AKI: Määräaikaisuudet perustuslain ja kansainvälisen työoikeuden hengen vastaisia
Määräaikaisuuksien lisäämistä kirkon eri tehtävissä AKI vastustaa, koska määräaikaisuudet ovat perustuslain ja kansainvälisen työoikeuden hengen vastaisia.
Kirkkoherranvirkoihin hakijoista on jo nyt pulaa, eikä pitkäkään määräaikaisuus lisää halukkuutta hakeutua vaativiin tehtäviin. Työllistyminen määräaikaisen tehtävän jälkeen tulisi pystyä takaamaan merkittävästi nykyistä paremmin. Tämän vuoksi erilaiset työkiertojärjestelmät ja sapattivapaat esimerkiksi hiippakunnan sisällä olisivat määräaikaisuuksia huomattavasti toimivampi vaihtoehto, AKI:n kannanotossa todetaan.
Lisäksi kirkolliskokous saa käsiteltäväkseen esityksen, jolla heikennetään irtisanottavan viranhaltijan asemaa muun muassa vähentämällä työnantajan velvollisuuksia kuulemiseen ja lomautuksen ennakkoselvitykseen sekä lyhentämällä irtisanotun viranhaltijan takaisinottovelvollisuutta yhdeksästä kuukaudesta neljään.
AKI:n mukaan kirkon rekrytointiprosessit ovat niin hitaita, että neljän kuukauden takaisinottovelvollisuus ei anna irtisanotulle viranhaltijalle minkäänlaista mahdollisuutta palata työhön seurakunnan palkatessa uutta henkilökuntaa. Myönteisenä muutoksena kirkon viranhaltijoille esitetään kilpailukykysopimuksen edellyttämää irtisanotun viranhaltijan koulutuskorvausta, joka kaikilla muilla yhteiskunnan sektoreilla on toteutettu jo kuluneen vuoden alusta.
Kirkon akateemisten mukaan kirkon henkilöstöä koskevaa sääntelyä tulisi parantaa muun yhteiskunnan tasolle eikä heikentää sitä entisestään. Kirkko tarvitsee lisäksi muiden yhteiskunnan sektorien tapaan oman yhteistoimintalain. Kirkon viranhaltijoita koskeva sääntely olisi AKI:n mukaan hyvä siirtää omaan viranhaltijalakiin, jotta sitä voitaisiin muuttaa samassa aikataulussa muiden työelämän lakien kanssa.
Kirkon akateemiset AKI on Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen Kanttori-urkuriliiton akavalainen ammattijärjestö, jolla on noin 5 800 jäsentä.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***