Kirkolliskokous hyväksyi tänään tiistaina perustevaliokunnan mietinnön, joka käsitteli kummien määrän sääntelyä. Kirkolliskokous antoi Kirkkohallituksen tehtäväksi valmistella kirkkojärjestyksen muutoksen, joka poistaisi säännön kummien enimmäismäärästä. Samoin Kirkkohallituksen tehtäväksi tuli kirkkojärjestyksen muuttaminen siltä osin, että kirkkoherran päätöksellä voitaisiin painavista syistä toimittaa kaste myös ilman yhtään kummia, mikäli kastettavan lapsen huoltajat tai kastettava itse sitä esittävät.

Perustevaliokunta laati asiasta laajan mietinnön, koska aihetta on käsitelty kirkolliskokouksessa ennenkin. Valiokunta katsoi asiaa kummien perinteisestä tehtävästä lähtien. Kummi on kasteen todistaja, avustaja ja kastettavan hengellinen matkakumppani. Tämä edellyttää kummilta omaa suhdetta kristinuskoon.

– On tärkeää määritellä kummeille kirkon omia kriteereitä, mietinnön esitellyt piispa Matti Repo totesi tiistaiaamun täysistunnossa.

Valiokunta ei päätynyt kannattamaan kummien poistamista kokonaan. Se ei kuitenkaan löytänyt perustetta enimmäismäärän rajoittamiselle kummeja lisättäessä jälkikäteen. Valiokunta totesi myös, että kummin puuttuminen mitätöi kastetta. Kasteen on oltava mahdollinen myös silloin, kun kastettavalle ei löydy kummeja.

Täysitunnon keskustelussa edustaja Riku Bucht nosti esiin päätöksen viestinnällisen puolen. Kummien kohtalo on jo kiinnostanut iltapäivälehtiä, jotka Buchtin mukaan olivat nostaneet otsikoihin sen, ettei kummeja kohta enää tarvita.

– Ensitulkinta näyttää viittaavan siihen, että kummien arvo kirkon silmissä on vähentynyt. Meiltä pitää vahvasti lähteä viesti siitä, että kummit ovat arvokkaita, Bucht sanoi.

Lue lisää kirkolliskokouksesta:

Kirkolliskokous löysi Walk in -terapiasta reitin matalan kynnyksen kohtaamiseen seurakunnissa

Liikuttavan yksimielisesti kirkolliskokous peräsi kirkolta vahvempaa ympäristövastuuta