Kirkkolain muutokset vaativat jatkossakin kolme neljäsosan määräenemmistön kannatuksen kirkolliskokouksessa. Kirkkohallituksen esitystä tukeneelle edustaja Heikki Hiilamolle tulos oli selvä pettymys.
– Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä, miten asioiden eteenpäin vieminen on täällä tavattoman hidasta. Uskon, että tähän tullaan palaamaan ja siihen saadaan selkeyttä mutta tällä välillä vesi virtaa ihan turhaan Aurajoessa, Hiilamo sanoo.
Hänen mukaansa nykykäytäntö halvaannutta päätöksentekoa.
– Tuli vakava huoli siitä, saadaanko paljon valmisteltua seurakuntarakenneuudistusta satamaan. Jos se kaatuu tähän määräenemmistökysymykseen, silloin ollaan kyllä tosi vakavien kysymysten edessä. Säädöksen muuttamisesta olisi pitänyt käydä perusteellisempi keskustelu. Ratkaisu ei ole se, että mennään sieltä mistä aita on matalin ja jätetään tämä vain raukeamaan. Jostakin syystä kirkkohallituksen esitys ei lakivaliokunnalle kelvannut ja he eivät ehkä laiskuuttaan tehneet parempaa esitystä siitä, miten tämä ongelma ratkaistaisiin.
Hiilamon kanssa samoissa tunnelmissa oli myös Katri Korolainen.
– Minusta on surkeaa ja surullista, että täällä ei saada mitään muutettua. Me ollaan luotu frankensteinintapainen koneisto itsellemme, jossa pieni vähemmistö voi torpedoida kaikki mahdolliset muutokset. Tämä on kuin Ruotsin laiva, joka on ajamassa kohti metsää, mutta kukaan ei jaksa kääntää sitä, kun on kauhean kiva täällä buffetissa istuskella, Korolainen sanoo.
”Valiokunnat eivät ymmärtäneet toisiaan”
Kirkkohallituksen esitystä tuki myös piispainkokous sekä kirkolliskokouksen perustevaliokunta. Lakivaliokunta sen sijaan päätyi esittämään esityksen raukeamista ja perusteli kantaansa muun muassa perustevaliokunnan esityksellä. Korolaista käänne hämmästyttää.
– Valiokunnat eivät ymmärtäneet toisiaan. On ihan uskomatonta, että emme pysty ymmärtämään mitä omat päätöksemme tarkoittavat.
Osa viestinnän vaikeuksista johtuu kirkolliskokouksen perinteestä, jonka mukaan valiokuntien asiat ovat valmisteluvaiheessa luottamuksellisia. Lakivaliokuntaan kuuluvan Jaana Hallamaan mukaan kieliongelmat eivät ole lähtöisin lakivaliokunnasta.
– Perustevaliokunnan lausunnon siteerauksen oikeellisuutta, joka on meidän esityksen perusteluissa, ei kukaan ole kiistänyt. Ei kukaan. Onko se vika lähettäjässä vai vastaanottajassa? Yhtään kohtaa ei ole voitu osoittaa, missä olisimme ymmärtäneet sen väärin. Koska täällä toimitaan asiakirjojen varassa, ne asiakirjat pitää kirjoittaa niin, että tahtotila tulee niistä näkyviin, Hallamaa sanoo.
Hänen mukaansa lakivaliokunta luki perustevaliokunnan mietinnöstä laajan tulkinnan, jonka mukaan oppia koskevia asioita ja niiden suhdetta hallintoon ei voida yksikäsitteisesti määritellä.
– Perustevaliokunnan mietinnössä sanotaan, että oppia ja uskoa koskevat asiat voivat olla sekaantuneina hallinnollisten asioiden joukossa. Olemme tarkastelleet seurakuntarakenneuudistusta ja todenneet, että lakipakettia rakennettaessa säädetään vääjäämättä esimerkiksi yhtymärovastin asemasta, joka koskee pappisvirkaa ja sitä kautta oppia ja uskoa.
– Mietimme voidaanko tällainen paketti rakentaa sillä tavalla, että olisi pykälät jotka koskevat pelkästään hallintoasioita ja pykälät, jotka koskevat periaatteellisia kysymyksiä. Totesimme, että se on mahdotonta sekä teknisesti että myös siltä kannalta, että voisi käydä niin, että tekniset puolet hyväksytään mutta periaatteellisia puolia ei. Sehän rampauttaisi koko jutun, koska kaikki asiat kuuluvat elimellisesti yhteen.
– Meidän käsityksemme mukaan kirkkohallituksen esityksen läpimeno ei olisi taannut sujuvampaa käsittelyä, se ei olisi esimerkiksi vaikuttanut niin, että seurakuntarakenneuudistus olisi käsitelty yksinkertaisella enemmistöllä, Hallamaa sanoo.
Kirkkohallituksen esitys lainmuutosten nopeuttamiseksi kaatui suoraan ensimmäisessä äänestyksessä. Niukan äänieron perusteella esitys olisi todennäköisesti mennyt nurin viimeistään lakimuutosten vaatimassa toisessa käsittelyssä, jossa sen toteutuminen olisi vaatinut juuri puheena ollutta määräenemmistöä.
Lue myös: Kirkolliskokouksen määräenemmistösäännöksiä ei muuteta