Tarina Aatamista, Eevasta ja käärmeestä on tuttu, mutta sen alkuperä on jäänyt hämärään. Näyttää kuitenkin siltä, että Eeden-tarina on ollut alun perin etiologinen. Toisin sanoen se pyrkii vastaamaan sellaisiin kysymyksiin kuin miksi käärmeiden ja ihmisten välillä on vihollisuutta.

Mutta miksi käärmeellä on tarinassa puhekyky? Vastaus saattaa löytyä käärmeen määritelmästä. Käärme nimittäin kuvataan kaikkein viekkaimmaksi puutarhan eläimistä. Muinaisheprealainen termi viekkaudelle on arum. Se voi merkitä joko positiivista tai tuhoisaa viekkautta. Käärmeellä onkin niin Raamatussa kuin monissa kulttuureissa kahtalainen rooli: se on sekä tuhoaja että parantaja.

Myös Eedenissä käärme toisaalta avaa sanoillaan ihmisen silmät näkemään hyvän ja pahan tiedon puun jumalallisen tiedon lähteenä. Toisaalta se vääristelee Jumalan sanoja ja saa myös häneltä rangaistuksen. Niinpä ihminen menettää paratiisipaikkansa mutta samalla tulee tietoiseksi omasta alastomuudestaan sekä hyvyydestä ja pahuudesta. Lyhyen tarinan mestarillisuus onkin siinä, että se tarjoaa monta eri tulkinnan tasoa – myös käärmeeseen.

VAIKKA KERTOMUS itsessään ei mainitse mitään saatanasta, käärme assosioitui varhaisessa kristillisyydessä saatanaan. Mahdollisesti ensimmäinen tällainen kertomus on Aadamin ja Eevan elämä, joka ei päätynyt osaksi Raamattua. Sen tarkkaa ajoitusta tai synty-ympäristöä ja -yhteisöä ei tunneta, mutta se on arviolta noin 2 000 vuotta vanha ja mahdollisesti kristillistä tai farisealaista alkuperää.

Kertomuksessa on kuvattu Eedenin käärmeen ja saatanan välinen vuoropuhelu. Siinä saatana houkuttelee käärmeen johtamaan hänen kanssaan ihmiset siten harhaan, että heidät heitetään ulos paratiisista. Saatana ehdottaa, että käärmeestä tulisi hänen instrumenttinsa, jota hän voisi käyttää puhumiseen.

Myös Johanneksen evankeliumissa ja Ilmestyskirjassa käärme identifioidaan joko suorasti tai epäsuorasti saatanaan. Johanneksen evankeliumissa Jeesus näyttää viittaavan Eeden-tarinaan, kun hän puhuu saatanasta murhaajana ”alusta asti” ja valheen isänä.

Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa käärme houkuttelee Aatamin ja Eevan syömään hyvän ja pahan tiedon puusta. Kuvassa saksalaisen renessanssitaiteilijan Albrecht Dürerin maalaus Aatami ja Eeva vuodelta 1507.
Kuva: Wikimedia Commons

Käärme rinnastettiin saatanaan myös varhaisen kirkon armenialaisessa, kreikkalaisessa, latinalaisessa ja syyrialaisessa raamatuntulkinnassa. Varhaisista kirkkoisistä Theofilos Antiokialainen argumentoi Ilmestyskirjan pohjalta, että puhuvan käärmeen kautta puhui langennut enkeli, josta tuli ”pahantahtoinen demoni”.

Tulkinta saatanan haltuun ottamasta tai riivaamasta käärmeestä jäi elämään myös myöhempään kristillisyyteen. Esimerkiksi keskiajalla tämä tulkintamalli hallitsi merkittävimpiä Raamatun selitysteoksia. Samoin Martti Luther rakensi näkemyksiään saatanan hallitsemasta käärmeestä kirkkoisä Chrysostomoksen selitysten ja Johanneksen evankeliumin varaan.

MODERNISSA EKSEGETIIKASSA eli raamatuntutkimuksessa näkemys paholaisen riivaamasta käärmeestä on taas yleensä hylätty. Syy on se, että eksegetiikkaa hallitsee historialliskriittinen lähestymistapa, jossa keskitytään tekstien alkuperäiseen merkitykseen ja kontekstiin. Tieteelliseen eksegetiikkaan ei enää kuulu kirkollinen tai hengellinen lukutapa. Se on eriytetty kirkoille ja uskonnollisille yhteisöille.

Tämä tehtävänjako onkin tuonut Raamatun selittämiseen selkeyttä ja laatua myös käärmeen ymmärtämiselle yliopistoissa. Toisaalta haasteena nykyajalle on se, että on vaikea löytää laadukkaita hengellisiä ja tiedettä hyödyntäviä näkökulmia käärmeeseen. Liian usein käärme samaistetaan kristillisissä kirkoissa suoraan saatanaan – perehtymättä tarkemmin tekstin alkuperään tai sen tulkintahistoriaan.

Kuitenkin juuri eksegeettinen perehtyminen avaisi tieteen ulkopuolellakin tuoreita ja kiehtovia näkökulmia tuohon myyttiseen eläimeen.

Kirjoittaja on teologian tohtori ja kappalainen.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!