Mikä on ”Pyhä Venäjä” ja millä tavalla ”kolmas Rooma”, venäläinen ortodoksisuus, uskonnonvastaisuus tai ”Venäläinen maailma” (Russkij Mir) ovat Venäjän historiassa eläneet ja kehittyneet kohti nykyisiä Venäjän poliittisen johdon käyttämiä kansallisia ideologioita?
Asiaa valotti tiistaina Kauniaisissa Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä Helsingin yliopiston kirkkososiologian dosentti Maija Penttilä, joka puhui laajassa esityksessään monipuolisesti aiheesta ”Pyhä Venäjä, kolmas Rooma?”
Opintopäivien yleisteema on nimeltään ”Niin sodassa kuin rauhassa”.
”Venäjä on ainutlaatuinen sivilisaatio”
Pyhä Venäjä ja Kolmas Rooma -ajatus on vanha ja tulee Penttilän mukaan siitä, että tämän ajattelun mukaan ensimmäinen Rooma on kuollut. Se on maantieteellisesti olemassa, mutta katolinen kristillisyys on siirtynyt Euroopan ulkopuolelle. Toinen Rooma eli Konstantinopoli taas on tässä ajattelussa Turkin alaisuudessa ja menettänyt merkityksensä.
Vain Venäjä eli Kolmas Rooma, Moskovan patriarkaatti, on tämän ajattelutavan mukaan jäänyt ylläpitämään kristillistä traditiota. Vain Venäjä yksin säilyttää perinteisiä arvoja. Millään muulla maalla ei tämän ideologian mukaan ole ideaa, jonka se voisi tarjota koko maailmalle. Ja neljättä Roomaa ei tässä ideologiassa tule.
Presidentti Putinin ajattelussa Venäjä on Penttilän mukaan ainutlaatuinen sivilisaatio, euraasialainen, sosiaalisesti konservatiivinen – se oikeuttaa suojelemaan venäläisiä muissa maissa.
Patriarkka Kirill tukee venäläisen maailman ideaa. Hänen haaveensa on ”Pyhä Rus”, Kiovan Rus, joka yhdistää nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän. Eurooppalainen Ukraina on tässä ajattelussa Penttilän mukaan mahdottomuus.
Russkij Mir -käsitettä ei Penttilän mukaan ole käytetty sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ajatus epäonnistui ja tärkeäksi on tullut Voiton kultti.
Voiton kultti ja ”Putinin pääsiäinen”
Jälkimmäisessä tärkeää on uusi ideologinen kansan yhdistäminen. Toisen maailmansodan muistoa vaaliva Voiton päivä on eräässä mielessä ”Putinin pääsiäinen”. Kirill ei Penttilän mukaan unohda puheissaan mainita, että II maailmansota päättyi pääsiäissunnuntaina: 9. toukokuuta on muodostunut uuden pseudo-neuvostoliittolaisen ja pseudo-ortodoksisen kansalaisuskonnon pyhäksi päiväksi.
Keskeistä tässä kansalaisuskonnossa on veriuhri. Uhreja tulee uusien sotien myötä koko ajan lisää, mikä vaikeuttaa tämän perinnön jättämistä ja kritisoimista Venäjällä. Tämän uuden siviiliuskonnon suuri temppeli on Penttilän mukaan Venäjän federaation asevoimien uusi, symboliikassaan voiton kulttia uhkuva pääkatedraali.
Venäjän ortodoksinen kirkko on konservatiivisen arvokäänteen kärjessä. Kirkollinen ja maallinen valta ovat lähekkäin.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, patriarkka Kirill asettui tukemaan Putinia ja sotaa. Historiallisesta näkökulmasta tämä ei Penttilä mukaan ole yllättävää. Patriarkka teki valinnan, jossa hän valitsi mukavan elämän, ”viskin ja sikarin”.
Venäjän ortodoksisen papiston keskuudessa mielipiteet sodasta jakautuvat. Penttilän mukaan ehdoton enemmistö papeista ei ilmaise hyväksymistä tai vastustamista, vaan vaikenee.
Putinin rationaalinen ideologiattomuus
Putinin hyökkäyksen takana olevaan ideologiaan kuuluu Penttilän esityksen mukaan venäläinen maailma -ajattelua, Suuren isänmaallisen sodan voiton väärintulkintaa, ultranationalistista slavofiilista filosofiaa – ja myös Putinin rationaalista ”ideologiattomuutta”, ideologian välineellistämistä; ortodoksisuutta, neuvostonostalgiaa, imperialistisia haaveita, länsivastaisuutta ja ”traditionaalisia arvoja” – kaikkea, mikä sattuu toimimaan.
Historiallisista syistä Venäjän kirkot eivät Penttilän mukaan ole vastavoima Venäjän hyökkäyssodassa.
Penttilä lopetti laajan esityksensä muutamiin kiteytyksiin Venäjän tulevaisuutta koskien.
– Oletukset Venäjän yhteistyöstä ja toiminnan seurauksista ovat osoittautuneet vääriksi.
– Venäjää ja sen arvoja pitää katsoa sen omien lähtökohtien ja narratiivien kautta.
– Toiveajattelu pitää lopettaa.
– Samalla huomioitava determinismin vaara: ”Venäjä on aina toiminut näin ja tulee aina toimimaan”, ”Venäjällä pitää olla vahva johtaja” tai ”Demokratia ei sovi Venäjälle” tukee venäläistä nykypolitiikkaa. Itse asiassa moni aiemmin imperialistinen ja kolonialistinen maa on muuttunut demokratiaksi.
– Tällä hetkellä mitään positiivista ei Venäjän tulevaisuudessa näy, Maija Penttilä päätti laajan esityksensä.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!