Kannattaakohan tätä paikkaa edes hakea, jos ei ole kanttori? Sen Jonna Aakkula varmisti ennen kuin kirjoitti viime syksynä hakemuksen Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtajan tehtävään.
Liiton aiemmat toiminnanjohtajat ovat olleet yleensä kanttoreita, mutta Aakkulan tausta on toisenlainen. Ennen nykyistä pestiään hän on työskennellyt muun muassa Sibelius-Akatemian suunnittelijana ja Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tuottajana.
– Kanttorit ovat monitaitureita, mutta osa kanttorin ydinosaamisesta menee tässä työssä hukkaan, Aakkula toteaa.
Käytännössä Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtajan työ onkin lähempänä tuottajan kuin muusikon työtä. Tukeakseen ja kehittääkseen kirkkomusiikkitoimintaa liitto muun muassa järjestää koulutuksia ja tapahtumia, tekee viestintää ja kustantaa nuotteja.
Kuorolaulua ja sellonsoittoa lapsesta asti harrastanut Aakkula on opiskellut musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja sellonsoittoa Lahden ammattikorkeakoulussa, mutta ammattimuusikon urasta hän ei ole koskaan vakavissaan haaveillut.
– Minulla on ollut vahva näky siitä, että haluan tehdä musiikin kanssa töitä, mutta mieluummin toimiston puolella.
Kirkon musiikkityö on kulttuurista sosiaalityötä
Kirkolla on reilut tuhat kanttoria, mutta noin 50 000 kirkkomuusikkoa. Niin suuri joukko suomalaisia on mukana seurakuntien musiikkitoiminnassa. Tämä joukko on tärkein syy siihen, miksi Jonna Aakkula kiinnostui Kirkkomusiikkiliitosta.
– Minua puhuttelee armollisuus, jota kirkon musiikkityössä on. Seurakunnissa jokaiselle on osoittaa paikka, eikä ihmisiä ei tarvitse rajata ulos laulutaidon perusteella.
Aakkulan mukaan kirkon musiikkityö on kulttuurista sosiaalityötä ja tärkeä voimavara taistelussa suomalaisten kansantautia, yksinäisyyttä, vastaan. Tutkimusten mukaan joka viides suomalainen kärsii yksinäisyydestä. Se tekee yksinäisyydestä kaikkein merkittävin suomalaisten elämänlaatua heikentävän asian.
– Musiikkityö antaa yhteistä tekemistä ja siellä syntyy verkostoja. Se on parasta lääkettä yksinäisyyteen.
Musiikkityö on myös matalan kynnyksen toimintaa. Siksi se on Aakkulan mielestä seurakunnille kaikkein otollisin tapa tarjota ihmisille yhteisöllisyyttä.
– Aika moni sellainen, joka ei muuten käy kirkossa, käy laulamassa Kauneimmat joululaulut tai Hoosianna-virren ensimmäisenä adventtina, hän huomauttaa.´
Pop up -kuorojen suosio kasvaa
Kymmenet tuhannet suomalaiset kirkkomuusikot eivät toisaalta ole vain saamapuolella. Joissain seurakunnissa taitavat harrastajat ovat kanttorille sijaispankki, josta tarvittaessa löytyy myös urkuri.
Joulun alla vapaaehtoisten panos seurakuntien musiikkielämän rikastuttajana on Jonna Aakkulan mielestä korvaamaton.
– Suomalaisille musiikki tuo joulun. Vapaaehtoisia tarvitaan, jotta musiikki saadaan soimaan kirkoissa, Aakkula toteaa.
Hyvä uutinen niin kirkon musiikkielämän kuin yksinäisyyden ehkäisemisenkin kannalta on, että tilastojen mukaan kirkon musiikkityö tavoittaa aiempaa suuremman joukon ihmisiä. Muoto tosin on muuttunut.
Perinteisten kirkkokuorojen rinnalle on tullut nuorten lauluyhtyeitä, riparilaisten bändejä ja erilaisia pop up -kuoroja. Esimerkiksi Aakkulan omassa kotiseurakunnassa Helsingin Lauttasaaressa toimii joulukuun ajan pop up -kuoro, joka ilahduttaa saaren väkeä joululauluilla.
Toimintakulttuurin muutos sai Kirkkomusiikkiliiton muuttamaan tänä syksynä sääntöjään. Nykyään liiton jäseniksi voivat liittyä paitsi yhdistykset myös seurakunnat.
– Seurakuntien musiikkitoiminnasta vain pieni osa on nykyään yhdistysmuotoista tai edes luonteeltaan pysyvää.
Joukossa on voimaa
Eräänlainen pop up -kuoro valmistautuu parhaillaan esiintymään Helsingissä ensi toukokuussa järjestettävillä Kirkon musiikkijuhlilla. Siellä noin 700 laulajan suurkuoro laulaa G. F. Händelin
Messias-oratorion yhdessä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa. Lisäksi juhlamessussa laulaa juhlakuoro. Mukaan ovat voineet ilmoittautua niin yksittäiset laulajat kuin kuorotkin.
Suuressa joukossa on voimaa. Yhdessä syntyy laatua, vaikka kaikki osallistujat eivät olisi huippulahjakkuuksia.
– Jokaisessa harrastuksessa ja ammatissa on tärkeää, että on tällaisia huippuhetkiä, Aakkula toteaa.
Entä minkälaista musiikkia Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtaja kuuntelee mieluiten itse? Jonna Aakkula vakuuttaa nauttivansa kaikenlaisesta musiikista, kunhan se on hyvin tehtyä.
– Toisaalta aina silläkään ei ole merkitystä, kuinka hyvin se on tehty, kun näkee, minkälaista iloa se tuottaa niille ihmisille, jotka sitä tekevät, Aakkula lisää.
– Ei kukaan istu Kauneimmissa joululauluissa kuuntelemassa, miltä meidän seurakunta kuulostaa. Siellä nautitaan yhdessä olemisesta.
Kuva: Tuija Pyhäranta
Lue myös:
Sana soi Stadissa keväällä: Messias-oratoriossa ainakin 750 laulajaa