Kirkkomuskarit, lapsikuorot sekä nuorten laulu- ja soittokokoonpanot ovat tehneet mahdolliseksi sen, että yhä useampi on mukana kirkon musiikkitoiminnassa läpi elämän. Myös eliniän pidentyminen vaikuttaa osaltaan siihen, että moni antaa panoksensa kirkkomusiikkitoiminnalle useiden vuosikymmenien ajan.
Suomen Kirkkomusiikkiliitto on huomioinut tämän ja lanseeraa nyt aiemmin korkeimman, 50-vuotisansiomerkin seuraajaksi uuden 60-vuotismerkin.
Kirkkomusiikkiharrastus on tyypillisesti yhdessä tekemistä, esimerkiksi kuorolaulua tai bändisoittoa.
– Voimme vain kuvitella, millainen merkitys 60 vuotta jatkuneella kirkkomusiikkiharrastuksella on sekä ihmiselle itselleen että ympäristölle. Iso määrä musiikkia on saatu soimaan. Samalla on rakentunut ainutlaatuisia, vuosikymmenien mittaisia ystävyyksiä, sanoo Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtaja Jonna Aakkula liiton tiedotteessa.
Seurakuntien piirissä musiikkia harrastaa noin 50 000 suomalaista. Musiikkityö on osallistujamäärältään kirkon vapaaehtoistoiminnan suurin muoto. Lisäksi seurakunnissa työskentelee noin tuhat korkeasti koulutettua kanttoria.
– Se, että kirkkomusiikkia voi harrastaa monessa seurakunnassa yli 60 vuoden ajan, kertoo myös musiikkitoiminnan monipuolisuudesta, Aakkula sanoo.
– Jossain elämänkaaren vaiheessa kirkkomusiikintekijä voi vaikkapa olla toteuttamassa upeita, korkeatasoisia musiikkiteoksia. Toisessa tilanteessa kirkkomusiikin äärelle saa tulla ihan vaan sellaisena kuin on, ilman vaatimuksia ja velvoitteita.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä