Seurakuntien rakennemuutoksen ohjausryhmän hiljattain valmiiksi saama loppuraportti on herättänyt monin paikoin voimakkaita tunteita, eikä kritiikiltäkään ole täysin säästytty. Raportin suosittelemat muutokset, muun muassa kirkon paikallistason rakenteiden lähtökohdaksi ehdotettu rovastikuntamalli eivät ole saaneet pelkkää kannatusta osakseen. Muun muassa Lapinlahden seurakunnassa on laadittu raporttiin lausuntoehdotus, joka tarjoaa vaihtoehtoisia muutosmalleja.
Lapinlahden kirkkoherra Lauri Jäntin mielestä rakennemuutoksen ohjausryhmän ehdottama rovastikuntamalli soveltuu huonosti kirkon paikallistason rakenteiden perustaksi. Ehdotuksen mukaan rovastikunta päättäisi muun muassa kirkollisveroprosentista ja verotulojen jakamisesta seurakuntien kesken.
– Henkilökohtaisesti suhtaudun tähän malliin kriittisesti. Ainut keino, jolla seurakunnat voidaan kokonaan erottaa kuntarakenteesta on, että kirkko muodostaa yhden ainoan talousyksikön. Ja vain, kun verotulot kerätään kirkkohallitukseen, ollaan kokonaan kuntarakenteesta irti, Jäntti sanoo.
Jäntin kokoaman ehdotuksen mukaan kirkon verotusoikeus säilyisi kuten tähänkin saakka, mutta koko kirkossa olisi valtakunnallisesti jatkossa sama kirkollisveroprosentti.
– Yhteinäinen veroprosentti mahdollistaisi sen, että seurakuntalaisia kohdellaan tasapuolisesti riippumatta siitä, missä he asuvat ja minkä seurakunnan jäseniä ovat, Jäntti sanoo ja jatkaa
– Kansalaiset eivät ole tasa-vertaisia verotuksen suhteen. Kirkko voisi tässä näyttää mallia valtiolle ja kunnille siitä, miten tasa-arvo saavutetaan.
Jäntin laatimassa lausunnossa kirkollisvero tilitettäisiin keskitetysti kirkkohallitukselle. Tämä toimi säästäisi kirkon budjetista ison siivun. Kirkkohallitus myös jakaisi verotuloja seurakunnille jäsenmäärän mukaan.
– Kirkkohan maksaa valtiolle kirkollisverojen keräämisestä. Valtiolle koituisi toki vähemmän työtä, kun sen ei enää tarvitsi tilittää yli 300 seurakunnan veroja. Todennäköisesti kirkon verotuskustannukset näin vähenisivät, Jäntti sanoo ja kertoo käytännön esimerkin.
– Ylä-Savon seurakuntayhtymässä kertyy kirkollisveroja yli 6 miljoonaa ja valtiolle niiden keräämisestä maksetaan noin 155 000 euroa.
Jäntin ehdottaa laatimassaan lausunnossa myös kirkon hallinnolle ja toiminnan tasoille muutoksia.
– Minusta rakennemuutostyöryhmän raportin heikkous on se, ettei se tarkastele kirkon kaikkia hallintorakenteita. Laatimassamme lausunnossa ehdotetaan muun muassa kirkon organisaation järjestämistä niin, että piispan ja seurakunnan väliin ei tarvita mitään. Tämä voidaan toteuttaa, jos hiippakuntia pienennetään.
Jäntin mielestä niin keskushallintoa kuin hiippakuntahallintoakin tulisi keventää ja niiden tehtäviä vähentää. Hänen laatimassaan lausunnossa perustellaan vähennyksiä myös sillä, että kirkon muut organisatoriset rakenteet eivät sisällä samaa hengellistä merkitystä kuin seurakunta.
– Esimerkiksi rovastikunnalla tai seurakuntayhtymällä ei ole raamatullista perustaa, eikä teologista sisältöä, toisin kuin seurakunnalla.
Jäntin mallilla seurakuntien vahva asema kirkon toiminnallisena ja päättävänä perusyksikkönä säilyisi.
Jäntti kertoi näkemyksestään ensimmäisenä Iisalmen Sanomille (15.3.).
Lue myös emerituspiispa Mikko Heikan isännöimää Hautomo-blogia, jossa keskustellaan parhaillaan seurakuntien rakennemuutoksesat ja rovastikuntamallista.