Kirkkohallitus on antanut hyvin kriittisen lausunnon valmisteilla olevasta sosiaalihuoltolain muutosesityksestä.

Muutosten tavoitteena oleva palvelujen sujuvoittaminen on Kirkkohallituksen mukaan hyvä tavoite, mutta se ei saa johtaa hyvinvointia tukevien palvelujen ja oikeusturvan heikkenemiseen. Kirkkohallitus katsookin, että lakiuudistus on liian yleisluontoinen, ja että se lisää eroja palvelujen saatavuudessa eri hyvinvointialueiden kesken. Tämä heikentäisi yhdenvertaisuutta.

Ehdotukseen sisältyy uusi lakipykälä, jossa määritellään erityistä tukea tarvitseva asiakas. Kirkkohallituksessa on pidetty huolestuttavana mahdollisuutta, että pykälään vedoten palveluiden järjestämisvastuuta on mahdollisuus kierää.

– Lakiehdotus mahdollistaa sen, ettei erityisen tuen tarpeessa olevia tunnisteta sosiaalihuoltolain osalta. Ehdotettu lakimuutos voi lisätä eriarvoisuutta palvelujen järjestämisessä eri hyvinvointialueilla, todetaan Kirkkohallituksen lausunnossa.

Lausuntokierroksen jälkeen päivitetyssä ehdotuksessa erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan määritelmää on laajennettu. Määritelmään on lisätty mm. päihteiden ongelmakäyttö ja muu riippuvuuskäyttäytyminen.

KIRKKOHALLITUS ILMOITTAA vastustavansa ehdotusta, jossa laista poistetaan mielenterveyden edistämiseen ja ehkäisevään päihdetyöhön, erityistä tukea tarvitsevien sekä lasten ja nuorten hyvin voinnin seuraamiseen ja edistämiseen liittyvät pykälät. Kirkkohallituksen mukaan lakiesitys lisää lainsäädännön pirstaloitumista ja siten lisää myös ohjauksen tarvetta kirkon diakoniatyössä.

– Mikäli em. palveluja ei mainita lain tasolla, niiden toteutuminen vaarantuu, mikä lisää suomalaisten pahoinvointia ja kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia.

– Nuorten osalta ennaltaehkäisevien mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulee olla helposti hahmotettavia ja saavutettavia.

Kirkkohallitus vastustaa myös sitä, että sosiaalityössä ja ohjauksessa luovutaan hallintopäätöksien tekemisestä. Ehdotusta pitäisi muuttaa siten, että asiakkaalla on oikeus vaatia kirjallinen ja valituskelpoinen päätös, jos hän on eri mieltä palvelun tarpeesta tai sisällöstä.

Kirkkohallituksen mukaan kasvatus- ja perheneuvontaa koskevan erillissääntelyn kumoaminen voi lisätä riskiä parisuhdetyön ja perheterapeuttisen osaamisen saatavuudelle. Hyvinvointialueet ovat jo nyt vähentäneet yhteistyötä seurakuntien kanssa, ja jos rakenteita puretaan voi seurauksena olla, että parisuhdetuen tarve kohdistuu entistä enemmän kolmannen sektorin suuntaan.

– Ennaltaehkäisevien palvelujen karsiminen ei tuota säästöä perhepalveluiden kokonaisuudessa ja tuen siirtyminen maksullisiin palveluihin lisää perheiden eriarvoisuutta.

Kirkkohallituksen mukaan lapsiperhepalvelua koskevaan sääntelyyn pitäisi kirjata velvoite, joka turvaisi parisuhdetuen saatavuuden.

ASIAKASMAKSUIHIN KAAVAILTUJA muutoksia Kirkkohallitus pitää huolestuttavina ja diakonisen tuen tarvetta lisäävinä. Kotiin annettavat palvelut, ympärivuorokautinen ja laitoshoito ovat monille ihmisille paitsi välttämätöntä hoivaa myös keskeinen yhteys toisiin ihmisiin ja osallisuuteen yhteiskunnassa.

– Seurakuntien diakoniatyössä kohdataan jo nyt ihmisiä, jotka joutuvat taloudellisista syistä tinkimään sekä avun vastaanottamisesta että sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Lue myös:

Diakonia-avustusten jakamisessa saattaa käydä niin, että parhaan tarinan kertonut asiakas palkitaan