Kirkkohallituksen täysistunto aikoo ehdottaa, että seurakuntien Kirkon keskusrahastolle maksamaa summaa pienennetään yhdellä prosenttiyksiköllä. Täysistunto käsitteli eilen tiistaina kokouksessaan myös muun muassa sitä, miten se edistää nuorten osallisuutta ja kirkkotilojen kehittämistä yhteisöjen keskuksiksi.
Asiat liittyvät kirkon tulevaisuuslinjausten etenemissuunnitelmaan. Sen valmistelussa oli kuultu seurakuntia, seurakuntayhtymiä ja tuomiokapituleja.
Kirkolliskokous antoi viime keväänä kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella 17 eri toimenpidettä, joilla pyritään uudistamaan kirkon organisaatiota ja toimintakulttuuria. Listaus toimenpiteistä perustui kirkon tulevaisuuskomitean sekä kirkolliskokouksen ja sen tulevaisuusvaliokunnan työskentelyyn.
Etenemissuunnitelmassa kuvataan, miten ja missä aikataulussa eri uudistuksia edistetään.
Hiippakuntarajat liittyvät maakuntauudistukseen
Kirkkohallitus esittää kevään 2018 kirkolliskokoukselle, että keskusrahastomaksujen alentaminen tulisi voimaan vuoden 2021 alusta.
Keskusrahastomaksut ovat seurakuntien maksamia maksuja kirkon keskusrahastolle ja niiden suuruus riippuu kirkollisverotuloista. Rahat käytetään kirkon yhteisen toiminnan rahoittamiseen kirkkohallituksessa ja hiippakunnissa sekä avustuksiin. Keskusrahastomaksun pienentäminen yhdellä prosenttiyksiköllä alentaisi keskusrahaston vuotuisia tuloja 6–8 miljoonaa euroa. Säästöt kohdennettaisiin eri osa-alueisiin samassa suhteessa kuin keskusrahasto niitä tällä hetkellä rahoittaa.
Esitys siitä, miten seurakuntalainen voisi säilyttää seurakunnan jäsenyyden muuttaessaan seurakuntayhtymän sisällä toiselle alueelle, siirtyy eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan ja todennäköisesti seuraavalle kirkolliskokouskaudelle.
Hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisehdotukseen liittyvä työryhmätyöskentely tehdään vuoden 2018 aikana. Kirkkohallituksen esitys tästä asiasta on odotettavissa aikaisintaan syksyn 2018 kirkolliskokoukselle.
Alistusmenettelyjen karsimiseen ja sitä seuraavaan seurakuntien itsemääräämisoikeuden lisääntymiseen kirkkohallitus suhtautuu myönteisesti. Se perustaa työryhmän valmistelemaan esitystä, jonka lähtökohtana on kaikkien alistusten purkaminen. Esitys kirkolliskokoukselle asiasta saadaan aikaisintaan syksyllä 2018.
Esitys hiippakuntarajojen tarkistamisesta niin, että ne vastaavat maakuntarajoja mutta eivät kasvata hiippakuntien määrää, on mahdollista antaa tarvittaessa jo kevään 2018 kirkolliskokoukselle. Sote-maakuntalainsäädäntö on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa samoihin aikoihin. Kirkkohallitus kuitenkin arvioi, että voi olla tarkoituksenmukaista ensin varmistua maakuntauudistuksen läpimenosta eduskunnassa.
Johtajien määräaikaisuutta arvioidaan
Kirkkohallitus tilaa asiantuntijaselvityksen, jossa käsitellään muun muassa siirtymistä virkasuhteista työsopimussuhteisiin ja johtamistehtävien määräaikaisuutta. Samalla selvitetään työntekijöiden palkkaamista yli seurakuntarajojen.
Kirkkotilojen kehittämistä yhteisöjen keskuksiksi aletaan valmistella työryhmässä, johon kutsutaan Museoviraston edustaja sekä jumalanpalveluselämän, kirkkoarkkitehtuurin ja kiinteistötoimen asiantuntijoita.
Virka- ja hallintoterminologian uudistamiseen liittyen tehdään keväällä 2019 selvitys siitä, miten laajoja säädösmuutoksia kunkin termin uudistaminen vaatisi.
Ehdotukseen, jonka mukaan seurakuntien sisällä toimivien jumalanpalvelusyhteisöjen toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa, kirkkohallitus toteaa, että piispainkokouksen tuore suositus riittää. Jos lisäselvityksiä tarvitaan, ne tulisi toteuttaa piispainkokouksen johdolla.
Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden kehittämistä kirkon hallinnon kaikilla tasoilla valmistellaan kirkkohallituksen toiminnallisella osastolla kevään 2018 aikana.
Kuva: Olli Seppälä. Kirkon talo Helsingin Etelärannassa.
Lue myös:
Paikallisia rakenteita, ei nuorisokiintiöille – kirkon tulevaisuustyö otti seuraavan askelen
Pääkirjoitus: Kirkon tulevaisuutta koskeva toimenpidelista painottaa liikaa työntekijöitä
Kirkon tulevaisuustyö etenee – Kirkkohallitus sai 17 uudistusta valmisteltavaksi