Työalasihteeri Tiina Saarela kehottaa seurakuntia neuvottelemaan perintätoimistojen kuluista. Aivan niin suuria summia perintätoimistoille ei kirkon vähävaraisille jakamista avustusrahoista mene, kuin aiemmin julkisuudessa on ollut esillä.
Aiemmin on kerrottu, että esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymän vuosittain antamasta satojentuhansien velka-avusta jopa puolet voisi mennä perintätoimistojen kuluihin.
Helsingin seurakuntien johtava diakoniasihteeri Anne Kostiainen sanoo nyt, ettei näin suurista summista ole kysymys. Tarkkoja summia ei tiedetä, mutta Kostiainen muistuttaa, että perintätoimistokuluja menee vain seurakuntien tuillaan maksamista velallisten rästilaskuista. Seurakunnilla on monenlaisia avustustapoja, joihin perintätoimistot eivät pääse väliin. Esimerkiksi vuokrarästeistä ei perintätoimistokuluja mene.
Kirkkohallituksessa työskentelevä kirkon diakonian ja yhteiskuntatyön työalasihteeri Tiina Saarela kehottaa seurakuntia neuvottelemaan perintätoimistojen kanssa niiden perimistä kuluista. Hänen mukaansa velkojankin on hyvä tietää velallisten todellinen tilanne. Saarela muistuttaa, että neuvotteluun on pyydettävä velallisen lupa.
– Ei avustusrahaa pitäisi käyttää sillä tavalla, että maksetaan kaikki mitä pyydetään, Saarela sanoo.
Hän uskoo, että perintätoimistot ovat monta kertaa valmiita toimimaan asiallisesti eli neuvottelemaan ja vähentämään kulujaan. Saarela myös muistuttaa, etteivät seurakuntien avustuksista perintätoimistoille päätyvät kulut ole iso osa toimistojen tulonmuodostusta.
– Sama koskee seurakuntia. On hyvä miettiä, millä tavoin seurakunnat perivät saataviaan, perimmekö me itse vai käytämmekö me perintätoimistoa, joka on inhimillinen.
Saarela on mukana oikeusministeriön työryhmässä, joka valmistelee velkojen perimistä koskevan lainsäädännön uudistamista.
Lue myös: Diakoniajohtaja kommentoi avustusten valumista perintäkuluihin