Lapsuudessani kirkossa oli hieman jäykkää, olisi pitänyt käyttäytyä hillitysti ja hallitusti. Omalle luonteenlaadulleni se ei oikein sopinut. Rippipappini, myöhemmin Juuan kirkkoherrana työskennellyt Martti Mulari, antoi esimerkin elämänmakuisesta evankeliumin julistamisesta. Lasse Mårtensonin Voiko sen sanoa toisinkin -jazzmessu ja siinä kappale Jumala rakastaa maailmaa teki minuun vaikutuksen 1970-luvun lopulla. Tietyllä tavalla en vielä nuoruudessa kokenut kirkkoa omakseni.
Vaikka lapsuuteni jylhä Nurmeksen tiilikivikirkko on minulle rakas, Valtimon puukirkosta on tullut vuosien myötä kotikirkkoni. On aivan ihana asia, että kaksi poikaani ovat päässeet siellä ripille. Kirkkoon mennessä tunne on sama kuin lapsena astuessani mummolan pirttiin. Istuessani penkissä ajatukseni viipyvät usein jo menneissä sukupolvissa, äitini sisarissa ja vanhemmissa.
TUNTUI JOHDATUKSELTA mennä Ylä-Karjalan seurakuntien maallikkokoulutukseen 2009–2010. Siellä opin paljon seurakunnan toiminnasta. Muistan lämmöllä messun, jossa minut vihittiin vapaaehtoiseksi lähetyssihteeriksi Valtimon seurakuntaan.
Myös lähetyslauantai, jossa oli mukana Ylä-Karjalan seurakuntien vapaaehtoisia ja Lieksan vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoita, oli hieno. Suomen Lähetysseuran Maria Westerling kertoi meille Nepalissa tehtävästä työstä. Nepal on edelleen Valtimon oma kohde, vaikka seurakunta onkin yhdistynyt Nurmeksen seurakuntaan.
Seurakuntien yhdistyttyä Valtimolle perustettiin kirkkopiiri, jossa on työntekijöiden lisäksi joukko vapaaehtoisia. Kirkkopiirin puheenjohtajana eli työrukkasena minulle tärkeintä on yhdessä tekeminen.
MUSIIKKI ON minulle saarnaa olennaisempi. Virrestä 923, Silmäni aukaise on tullut minulle tärkeä rukous. Pidän erityisesti Tuomas- ja kansanlaulumessuista. Kuoronjohtaja Tiina Köntän anti seurakuntamme musiikkiin on ollut merkittävä.
Vanhat valokuvat kertovat, että monet valtimolaiset sodassa kaatuneet miehet siunattiin haudan lepoon kirkkomme alttarin edessä ja kannettiin viereiselle hautausmaalle. Yksi heistä oli enoni.
Heitä ajatellessani rukoilen myös omien poikieni ja suomalaisten puolesta, että Jumala varjelisi meitä ja säästäisi sodalta. Myös minä touhuava Martta saan jättäytyä tuon ristin juurelle.
Enon kirkossa on lähes samanlainen alttaritaulu. Me olemme käyneet katsomassa heidän alttaritauluaan ja he meidän. Toivoisin, että kirkkomme kellot saataisiin soimaan niin, että ne helskyisivät ja kuuluisivat kymmenien kilometrien päähän kuten ennen.
Valtimon kirkko
– Rakennusmestari A. E. Ollilaisen suunnittelema päätytornillinen ristikirkko valmistui vuonna 1901.
– Peruskorjaus tehtiin vuonna 1931 arkkitehti Kauno S. Kallion johdolla, jolloin sisätilat saivat nykyisen ilmeensä.
– Alttaritaulun Kristuksesta ristillä on maalannut enolainen taidemaalari Eino J. Härkönen. – Kirkossa on 32-äänikertaiset Aarne Wegeliuksen ja Kangasalan urkutehtaan rakentamat täyspneumaattiset urut.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä