Tämä juttu kuuluu Kotimaa-lehden sarjaan Kirkko ja minä. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa äänessä on Sonja Laiti Karigasniemeltä.

”Olen käynyt Karigasniemen kappelissa ensimmäisen kerran vuonna 2016, jolloin se vihittiin käyttöön. Suurin osa väestä oli pukeutunut saamenpukuihin, koska kyseessä oli juhlatilaisuus. Näky oli kaunis ja värikäs. Minulla oli päälläni Utsjoen puku, jonka olen itse tehnyt.

Sukuni on kotoisin Inarijoen varrelta alueelta, missä käytetään Utsjoen pukua. Kiinnostuin saamenkäsitöistä 1990-luvulla, kun poikani oli pieni. Myöhemmin opiskelin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa saamelaiskäsitöiden tekemistä.

Asun Aslakkalan kylässä, joka sijaitsee 30 kilometriä Karigasniemeltä Angeliin päin. Kylällä on toinenkin nimi, Kuolna. Karigasniemen kappeli on meitä lähin kirkollinen tila ja käynkin siellä usein.

UUSI KAPPELI on rakennettu lähelle vanhaa, 1960-luvulta peräisin olevaa kappelia. Se oli niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannattanut korjata, vaan oli järkevämpää rakentaa uusi. Minulla on paljon muistoja vanhastakin. Se oli rippikirkkoni, jossa minut konfirmoitiin.

Pidän uudesta kappelista kovasti, se on kodikkaampi ja valoisampi kuin edeltäjänsä. Vanha oli kovin tumma, lähes musta. Sen hieno vanha kattokruunu valaisee ja koristaa nyt uutta kappelia.

Uuden kappelin sisätiloissa on paljon viitteitä saamelaisuudesta ja pohjoisen luonnosta. Kirkkotekstiilien ja ikkunalasien värit tulevat saamenlipun väreistä, vihreästä, sinisestä, keltaisesta ja punaisesta. Seinää koristaa Raamatun teksti, joka on kirjoitettu sekä saameksi että suomeksi.

Kappelissa on käytössä kaksi virsikirjaa, suomenkielinen ja saamenkielinen. Armon virta -nimisen alttaritaulun aiheena on virtaava vesi, joki tai puro. Se on tehnyt Aimo Vähäkainu. Kattoa koristavat lentävät riekot.

Viimeksi olin kappelissa pari viikkoa sitten, kun siellä pidettiin jumalanpalvelus. Olen ollut siellä myös konfirmaatiotilaisuuksissa, hautajaisissa ja muistotilaisuuksissa, jotka pidetään rakennuksen takaosassa olevassa salissa. Toisinaan kappelissa pidetään konsertteja. Yhtenä syksynä olin siellä tätini kanssa tangokuningatar Heidi Pakarisen konsertissa. Se oli hieno tilaisuus.

SámiSoster, eli valtakunnallinen saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestö, järjestää kappelissa ikäihmisten tilaisuuksia. Niihin tulee väkeä myös Norjan puolelta Tanasta ja Kaarasjoelta sekä Utsjoelta. Ne ovat mukavia ja leppoisia kokoontumisia, joissa jutellaan, lauletaan virsiä, syödään ja kahvitellaan. Monilla saamelaisilla on sukulaisia Norjan puolella, niin myös minulla. Kappeli on tärkeä kohtaamispaikka eri puolilla rajaa asuville ihmisille.”

Sonja Laiti, saamenkieliseltä nimeltään Uhc’ Ásllat Ánte Sonja on aktiiviseurakuntalainen, joka käy Karigasniemen kappelissa usein. Kuva: Minnamaria Koskela

Karigasniemen kappeli

Kangasniemellä Utsjoen kunnassa sijaitseva kappeli valmistui 2016. Sitä edelsi 1960- ja 70-luvuilla rakennettu kappeli. Kappeli toimii myös juhla- ja monitoimitilana.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!