Tämä juttu kuuluu Kotimaa-lehden sarjaan Kirkko ja minä. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa kirkon oppaanakin toiminut äidinkielen opettaja Outi Leväniemi kertoo suhteestaan Perhon kirkkoon .

”Perhon kirkko on aina ollut kotikirkkoni, sillä olen syntynyt Perhossa. Lapsuudesta muistan sieltä kuitenkin lähinnä vain hautajaiset.

Kirkon vaikutus elämässäni muuttui selvästi, kun palasin Perhoon opiskelujen jälkeen 1990-luvulla. Sen jälkeen kirkosta tuli lasteni kaste- ja rippikirkko.

Ajan kuluessa minua alkoi vetää kirkkoon kaipuu hiljentymiseen, rauhaan ja turvaan. Tunnetta voisi kuvailla niin, että kuulin sisäisen äänen puhuttelevan minua.

Samalla aloin kokea, että olen kelvollinen menemään kirkkoon. Aiemmin olin ajatellut, että se vaatii ihmiseltä jotain erityistä. Myös kirkkoherraltamme sain tärkeää rohkaisua siihen, että tavallinenkin ihminen voi käydä kirkossa.

Hetket kirkossa ovat minulle ainutlaatuisia. Saan siellä ajatella ja olla vapaasti enkä ole tilivelvollinen yhdellekään ihmiselle. Joskus liikutun yhteyden kokemuksesta ja virsistä niin, että vedet tulevat silmistä.

Perhon kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia. Eräs sellainen on Ilmari Wirkkalan maalaama alttaritaulu Erämaan Kristus, joka sopii hyvin meille erämaan maisemissa asuville. Kirkko on hyvin valoisa. Siihen auttoi muutama vuosi sitten toteutettu maalaus.

Kotikirkkoni on minulle niin tärkeä, että olen toiminut kesäisin kirkko-oppaana. Teen muutenkin mielelläni erilaisia vapaaehtoistöitä seurakunnassa.

Lomamatkoilla tutustun mahdollisuuksien mukaan myös muiden paikkakuntien kirkkoihin. Olen käynyt vuosien aikana kymmenissä kirkoissa, ja jokainen käynti on ollut puhutteleva. Kesän hellesäällä viileät kirkot ovat sitä paitsi hyviä paikkoja hengähtää.

Vertaan muiden kirkkojen arkkitehtuuria ja sisustusta Perhon kirkkoon. En halua kuitenkaan asettaa kirkkoja mihinkään järjestykseen, sillä kaikki ovat omalla tavallaan kauniita.

Nykyään työskentelen äidinkielen opettajana lukiossa ja yläkoulussa. Kannustan myös oppilaita käymään rohkeasti kirkossa ja tutustumaan siihen.

Meillä on edelleen tapana käydä oppilaiden kanssa kirkossa kolme kertaa vuodessa. Vierailut ovat tietysti vapaaehtoisia. Ne jotka eivät halua tulla kirkkoon, osallistuvat silloin muunlaiseen ohjelmaan. Valtaosa nuorista lähtee kuitenkin mukaan kirkkoon.”

Outi Leväniemi. Kuva: Tomi Olli

Perhon kirkko valmistui vanhan kirkon paikalle vuonna 1903.

Kirkko on arkkitehti Valter Thomén suunnittelema. Se rakennettiin vanhan mallin mukaan aumakattoiseksi risti-kirkoksi, ja sitä on luonnehdittu eräänlaiseksi sekatyyliksi. Kattoratsastaja ja ikkunoiden puitteet viittaavat jugend-tyyliin.