Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi Kotimaan haastattelussa (17.3.) pettyneensä viime vuonna vastaukseen, jonka kirkko antoi hänen ehdotukseensa hyvätuloisten palkka-alesta. ”Se oli mielestäni aika tyly”, Sipilä sanoi haastattelussa.
Pääministeri Sipilän ehdotus hyvätuloisten vapaaehtoisesta palkanalennuksesta ei saa vieläkään kannatusta joukolta piispoja ja kirkkohallituksen täysistunnon jäseniä. Mielipiteet kuitenkin jakautuvat.
”Kyse on tasa-arvosta rikkaiden ja köyhien välillä”
Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenen Tapio Seppälän mukaan periaate, jonka mukaan köyhimmiltä otetaan lainsäädännöllä mutta paremmin ansaitsevilta vapaaehtoisesti, antaa väärän signaalin tiukilla oleville.
– Hyvin ansaitsevilta tulee ottaa veroa tai muuta tuloa vastaavilla periaatteilla. Tässä on kysymys tasa-arvosta rikkaiden ja köyhien välillä.
Kirkkohallituksen diakonian ja sielunhoidon osaston johtaja Kalle Kuusimäki kertoo kuulevansa Sipilän kommentin sekä henkilökohtaisena että poliittisen päättäjän viestinä.
– Se on varmasti aito kokemus, ja toki kirkolla tulee olla myös hyvään kannustava rooli. Tehtävämme ei ole vain räksyttää ongelmista, vaan myös tukea hyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä, vauhdittaa niitä, suostua olemaan niille kaikukoppana ja primus motorina. Toki myös kirkossa pitää olla kykyä kysyä oman esimerkillisyyden perään ja arvioida, miten olemme siinä onnistuneet.
”Palkkataso Suomessa on yleisesti liian korkea”
Kenttäpiispa Pekka Särkiön mielestä palkkataso Suomessa on yleisesti liian korkea kansantalouden maksukykyyn nähden.
– Hyvätuloisten veroprogression jyrkentäminen toisi valtiolle enemmän tuloja kuin palkkojen laskeminen. Vapaaehtoisen palkka-alen herättely jäänee vaikutuksiltaan vähäiseksi. Siksi on parempi tehdä kattavia ja kaikkia koskevia päätöksiä. Tällä en halua arvostella pääministerin puheenvuoroa, Särkiö sanoo.
Kuopion piispa Jari Jolkkosen mielestä pääministerin sinnikäs työ Suomen yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi on arvokasta.
– Olen itse sanonut, että varsinkin pk-yritysten tukeminen se on ”välillistä diakoniaa”. Mitä paremmin yritykset voivat tarjota työpaikkoja, sitä vähemmän meillä on työttömyydestä johtuvia leipähuolia, Jolkkonen sanoo.
Seurakunnan työntekijöiden palkanalennus ei Jolkkosen mielestä kuitenkaan vahvistaisi yritysten kilpailukykyä.
– Se päinvastoin heikentäisi seurakunnan houkuttelevuutta työpaikkana. Seurakuntien palkat ovat tutkitusti jo nyt jäljessä muita julkisia aloja, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla ei ole helppo tulla toimeen.
Kirkkohallituksen täysistunnon jäsen, lääketieteen tohtori Riitta Alaja toteaa kestävän kehityksen rakenteellisten ratkaisujen olevan ensisijaisesti poliittisten päättäjien vastuulla.
– Yhdyn arkkipiispan viime kesäkuussa Ylelle antamaan vastaukseen, että oikeudenmukaista yhteiskuntaa ei voi rakentaa hyväntekeväisyyden varaan.
Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenen, sosionomi Veikko Väisäsen mielestä palkan alentaminen henkilökohtaisesti tai ryhmänä on tietysti viesti ja nykytilanteessa myös myönteinen signaali.
– Moni halunnee kuitenkin tehdä lahjoitukset palkastaan ilman näkyvää elettä. Vetoomukset tuovat aina jotakin toivottua tulosta, joten niillä on merkitystä. Verotuksessa voitaisiin esimerkiksi miettiä järjestelmää, jossa henkilö voisi ilmoittaa työnantajalleen, että ohjaa palkastaan vaikka kymmenen prosenttia, tai vaikka kokouspalkkionsa johonkin hyväksyttävään tarkoitukseen. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi kirkon viralliset lähetysjärjestöt, Kirkon Ulkomaanapu tai valtion tukemat SPR ja Unicef.
Lue Kotimaa Prosta, mitä kirkon edustajat vastaavat pääministeri Juha Sipilälle tämän Kotimaassa esittämiin ajatuksiin kirkon näkyvyydestä, diakoniasta ja pakolaisten kotouttamisesta.
Sipilän haastattelu luettavissa Kotimaan näköislehdestä 17.3. (sivut 4–5)