Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa ei lämmetä tuoreelle ehdotukselle, joka koskee arkipyhien siirtämistä. Suomen Yrittäjät julkaisi tiistaina tiedotteen, jossa järjestö ehdottaa loppiaisen ja helatorstain siirtämistä viikonlopulle.
Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtaja Petri Määttä sanoo, että kirkko ei ole muodostanut yhteistä näkemystä ehdotuksesta. Samanlaista keskustelua käytiin noin vuosikymmen aikaisemmin, jolloin kirkko asettui vastustamaan muutosta.
− Kirkko ei lämmennyt silloin asialle, enkä usko, että mikään olisi ratkaisevasti muuttunut. Arkipyhät ovat tärkeä osa kristillistä kulttuuriperintömme, eikä niihin pidä tehdä muutoksia kovin helposti.
− Lähtökohtaisesti tämänkaltaiset ehdotukset eivät meitä ilahduta.
Suomen Yrittäjät perustelevat ehdotustaan Suomen tarpeella kasvattaa puolustusmenoja. Järjestön mukaan pelkkä talouskasvu ei täytä vajetta ”ja verot ovat jo tapissa”. Arkipyhien poistaminen kasvattaisi järjestön mukaan bruttokansantuotetta, mikä lisäisi verotuloja ja helpottaisi julkisen talouden alijäämän hallintaa.
Petri Määttä sanoo, että kirkko ei ota kantaa puolustusmäärärahoihin. Hän pitää keskustelua julkisen talouden resursseista ymmärrettävänä mutta samalla arkipyhien siirron vaikutuksista tähän kokonaisuuteen vielä spekulatiivisena.
− Nähtäväksi jää syntyykö tästä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, johon myös kirkon on muodostettava yhtenäinen kanta. Nyt tämä on yhden järjestön tekemä keskustelunavaus.
EDELLISEN KERRAN arkipyhien siirtämisestä viikonlopulle keskusteltiin laajemmin syksyllä 2013. Työmarkkinajärjestöt selvittivät asiaa silloin yhdessä kirkon kanssa. Tavoitteena oli lisätä yhtenäisten työviikkojen määrää. Elokuussa 2014 valmistuneen selvityksen perusteella kirkollisten juhlapäivien sijoitteluun liittyviä säädöksiä ei ryhdytty muuttamaan.
Onko keskustelun pullahtaminen esille kymmenen vuoden välein kiusallista kirkolle, Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtaja Petri Määttä?
− Ei tähän liity mitään kiusallista. Yhteiskunnassa käydään keskustelua erilaisista teemoista ja kirkko tarvittaessa osallistuu niihin. Jos asiasta nousee nyt laajempi keskustelu, myös kirkko osallistuu siihen ja valmistelee omat näkökantansa.
Vuodessa on 11 arkipyhää, joita ei ole sidottu viikonloppuun. Eri vuosina vapaapäivien määrä vaihtelee 7–10 välillä, koska joka vuosi vähintään yksi arkipyhää osuu lauantaille tai sunnuntaille. Arkipyhistä kaksi on ei-kirkollisia, vappu ja itsenäisyyspäivä.
Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja helatorstaita 40 päivää pääsiäisen jälkeen.
Viisipäiväisen työviikon myötä työmarkkinajärjestöt ehdottivat jo 1960-luvulla arkipyhien siirtämistä lauantaipäiville. Vuoden 1973 alussa loppiainen, helatorstai ja maanantaina vietetty toinen helluntaipäivä siirtyivätkin lauantaille.
Kirkolliskokous esitti 1980-luvun alussa, että loppiainen ja helatorstai siirretään entisille paikoilleen. Eduskunta jätti muutoksen voimaantulon avoimeksi. Presidentti Mauno Koivisto vahvisti lain vuonna 1986 mutta lykkäsi sen voimaantulon vuoden 1992 alkuun.
Lue myös:
Helatorstai on pitänyt sitkeästi pintansa arkipyhänä
Ilmoita asiavirheestä