Kirja-arvio: Pyhän maan kartat kuuluvat Lähi-idän asioita seuraavan ihmisen käsikirjastoon

Kuva: Mari Teinilä

Kartta on aina kompromissi fyysisen todellisuuden eri piirteiden välillä. Mutta usein kartta valitsee, mitä yksityiskohtia, todellisuuksia ja poliittisia näkemyksiä se kuvaamastaan alueesta esittää tai haluaa edistää.

Timo R. Stewart: Palestiina ja Israel. Historia karttoina. Gummerus 2025. 280 sivua.

Timo R. Stewartin uutuuskirja Palestiina ja Israel lähestyy aihettaan mielenkiintoisella tavalla: mitä eri aikoina piirretyt kartat kertovat Israelin ja Palestiinan alueesta, siis Pyhästä maasta.

Stewartin esityksessä on kaikkiaan 25 eri aikoina syntynyttä tarkasteltavan alueen karttaa. Painopiste on 1900- ja 2000-lukujen kartoissa, mutta joukkoon mahtuu myös neljä 1800-luvun karttaa ja muutamia sitäkin vanhempia. Joukossa on muutama erikoisuuskin.

Karttojen ohessa kirjan kappaleet selostavat aina sitä, miten, missä ja milloin kyseinen kartta syntyi, missä yhteydessä sitä on käytetty ja miten sitä voidaan tulkita.

Samalla käydään karttojen avulla varsin juohevalla tavalla kirjoitetusti historian kautta läpi Israelin ja Palestiinan alueen poliittista ja asutushistoriaa: miten tuon seudun yleisesti tunnettu nykyinen poliittinen umpisolmu on muodostunut ja millä tavalla kartat ovat kuvanneet sen eri osapuolien ja muun maailman katsomuksia.

Pyhän maan karttoja lukiessaan länsimaiset ihmiset ovat kirjan mukaan olleet vahvasti sidoksissa omaan kristilliseen traditioonsa, millä on ollut oma vaikutuksensa. Jerusalem ja monet muut alueen paikat ovat olleet heille Raamatusta tuttuja. Tämä on tuntunut kirjan mukaan vielä varsin myöhään esimerkiksi suomalaisissa profaaneissa koulukartoissa, joissa raamatunhistorian nimistö on ollut korostunut.

Eräät kirjan kartoista ovat niin pienimittakaavaisia tai painojäljeltään epätarkkoja, että ainakaan paikannimien erottaminen ei ole aina mahdollista. Toisaalta se ei liene joka kartan kohdalla olennaisintakaan.

Kirja on laadukasta työtä ja kuuluu Lähi-idän asioita seuraavan ihmisen käsikirjastoon.

Lue myös:

Kirja-arvio: Eläväinen historiikki Maarian kirkosta kertoo myös kristinuskon alkuvaiheista Suomessa

Kirja-arvio: Veli-Pekka Lehtolan kirja kertoo ansiokkaasti suomalaisten ja saamelaisten suhteiden historiasta

Kirja-arvio: Paha ideologia voi luikerrella myös kirkkojen valtarakenteisiin

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliViisi kysymystä tammikuulle
Seuraava artikkeliSunnuntain evankeliumi: Jeesus mahdollistaa yhteyden Jumalaan

Ei näytettäviä viestejä